Minulle sanottiin taannoin opinnäytetyöseminaarin jälkeen, että moiselle aiheelle ja esitykselle voisi olla paikka valtakunnallisilla ammattikorkeakoulujen viestintäpäivillä. Siinä meni joitakin päiviä, mutta lopulta sain vahvistuksen, että minut todella haluttaisiin sinne kertomaan paikkatietoon pohjautuvista web-sivustoista. Tapahtuma alkoi tänään ja myös oma esitysvuoroni sattui aloituspäivälle.
Näin ohjelmoijana ja nörttinä on aina pienen tuuletuksen arvoinen suoritus kun onnistuu laskeutumaan sinne tavallisen ihmisen ja käyttäjän tasolle. Asia pitäisi pystyä selittämään arkikieltä käyttäen ja niin selkeästi, ettei tyhmempikin sen tajuaa. Se ei kuitenkaan saisi olla liian yksinkertainen koska silloin se on tylsä. Totesin, että konkreettiset esimerkit ovat paras tapa kertoa, kuinka yksinkertaisessakin web-palvelussa paikkatieto voi olla hyödyllinen elementti.
Se, oliko taso liian yksinkertainen, jää tietenkin kuulijoiden päätettäväksi. Ainakin esitys poiki pientä keskustelua, mikä on aina hyvästä. Se kertoo siitä, että on onnistunut synnyttämään ajatuksia.
Google hehkutteli tuoretta Wave-projektiaan jo toukokuussa ja tuolloin palvelu avattiin vain hyvin pienen kehittäjäryhmän ihmeteltäväksi. Nyt ihmettelijäpiiriä on laajennettu, sillä kuun vaihteessa jaettiin 100 000 uutta pääsylippua. Itselläni arpaonni ei ollut mukana, mutta pääsin sisään toisen ihmisen kutsumana.
Huomaa, että nykyinen versio on tarkoitettu ainoastaan kehittäjille, sillä se on todella raakile. Ominaisuuksia on vielä varsin vähän ja niissäkin vähäisissä särmät ovat monelta osin hiomatta. Lupaavalta ja kiinnostavalta kuitenkin näyttää. Mistä Wavessa on oikeastaan kysymys?
Peruspuitteiltaan Wave yhdistää sulavasti sähköpostin, pikaviestimet ja wikit. Kun kaksi henkilöä lähettää toisilleen viestejä, se toimii päällisin puolin hyvin pitkälti kuin sähköposti. Useamman henkilön viestinnässä erot alkavat näkyä. Toisin kuin sähköposti, Wave on keskitetty palvelu. Samaa viestiä ei siis tarvitse lähettää kaikille erikseen vaan koko keskustelu on yhdessä paikassa ja kaikilla keskustelun osapuolilla on siihen luku- ja kirjoitusoikeus.
Erot muuttuvat vielä selvemmäksi, kun useampi henkilö on paikalla yhtä aikaa. Silloin viestit muuttuvat reaaliaikaiseksi – näet kun kaverisi kirjoittaa viestejä. Wikiä palvelu muistuttaa siten, että keskustelun ei tarvitse olla kysymys-vastaus -tyyppistä. Jokainen osallistuja voi muokata ja täydentää myös vanhoja tekstejä, jolloin Wavea voi käyttää yhteisesti hallitun dokumentin tekoon. Mikäli hommaan halutaan myöhemmin mukaan uusia henkilöitä, nämä henkilöt näkevät myös vanhat merkinnät. Heidän käytössään on aikajanatyökalu, jolla he voivat käydä läpi keskustelun historian.
Keskusteluissa voidaan käyttää kuvia, videoita, karttoja ja paljon muuta. Tässä lieneekin Google Waven suurin hienous: laajennukset. Palvelun ohjelmointirajapinta on avoin, joten käytännössä kuka tahansa pystyy kehittämään palveluun uusia ominaisuuksia. Eikä se rajoitu vain siihen, että Waven käyttöliittymään rakennetaan uusia virityksiä. Waven ominaisuudet voidaan viedä myös muualle, kuten omaan blogiin, nettisivuille tai kuva-albumiin. Käytännössä se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että blogin kommentointi olisi reaaliaikaista. Näet suoraan kun joku on kommentoimassa blogiasi ja toisaalta pystyt vastaamaan siihen suoraan Google Waven kautta.
Koska palvelun nykyinen käyttäjäryhmä on pieni ja olen sisällä ilman kutsuja, en pysty pyytämään kavereitani mukaan kokeiluun. Lueskelin jo ohjelmointirajapinnan kuvauksia, mutta laajennusten kehittäminenkin vaatii erillisen anomuksen, jonka lähetin eilen. Tämä on siis yhtä odottelua.
Kannattaa katsoa alla oleva video, joka selvittää tiivistetysti Google Waven ominaisuuksia ja mahdollisuuksia. Palvelusta voi tulla jotain todella mielenkiintoista…
Olen jo jonkin aikaa yrittänyt etsiä yli 10 vuotta pyörineelle kotipalvelimelle seuraajaa. Etsiessä havaitsin, että koneelle asettamani vaatimukset ovat lähes mahdoton yhtälö: hiljainen, vähävirtainen, pienikokoinen, ja halpa. Näistä erityisesti viimeisin on ristiriidassa kaiken muun kanssa – rahallahan saa kyllä mitä vaan. Tehokaan ei olisi ollut haitaksi, mutta se ei ollut vaatimuksena. Palvelin pyörittää kuitenkin ensisijaisesti vain Apachea, MySQL-tietokantaa sekä Irssiä. Haaveena kyllä oli, että se voisi toimia mediakeskuksena ja hoitaa torrent-tiedostojen lataamisen.
Vastaus tähän kaikkeen löytyi naapurimaastamme Ruotsista. Excito valmistaa vitsikkäästi nimettyjä Bubba|Two -palvelimia. Nyt myynnissä oleva tuote on koneen toinen versio. Kone on sen verran fiksusti suunniteltu, rakennettu ja hinnoiteltu, ettei sille oikein löytynyt järkevää kilpailijaa. Mihin se sitten pystyy?
Helpompaa on vastata ensin siihen mihin se ei pysty. Kone ei ole tehokas, joten se ei sovellu mihinkään jossa vaaditaan raudalta vääntöä. Sisällä hyrrää 333 MHz kellotaajuudella pyörivä PowerPC-prosessori, joten teräväpiirtoelokuvien katsomisen saa suosiolla unohtaa. Lähes kaikkeen muuhun se sitten oikeastaan soveltuu.
Suoraan paketista repäistynä kone toimii tiedostopalvelimena Windows, Mac ja Linux ympäristöissä. Se osaa jakaa kuvat, musiikit ja videot suoraan mediaohjelmiin ja myös Playstation 3 -konsolille. Palvelin hoitaa torrenttien lataamiseen sekä jakamisen ja osaa hakea tiedostoja myös HTTP:n ja FTP:n yli. Se toimii WWW-palvelimena Apache/MySQL/PHP -yhdistelmällä. Osaapa se hakea myös sähköpostit ja toimia palomuurina. Tämä kaikki toimii siis suoraan paketista otettuna.
Värkki on mukavasti laajennettavissa, sillä takaa löytyy pari USB2- sekä eSATA-porttia ja useammasta kovalevystä voi rakentaa RAID:n. Käyttöjärjestelmä on Debian Linuxin päälle rakennettu, joten laajennettavuudessa vastassa on oikeastaan vain mielikuvitus. Laajennettavuus pätee myös web-ylläpitoon, joka on PHP:llä toteutettu.
Kone syö virtaa noin 8-10 wattia, se on hieman normaalia 6-porttista kytkintä suurempi ja käytännössä äänetön, sillä siinä ei ole lainkaan tuulettimia. Ainut ääntä pitävä osa on erittäin hiljainen kovalevy, mutta senkin “ongelman” voi poistaa ostamalla SSD-lätyn.
Pitkää käyttökokemusta minulla ei purnukasta ole, sillä laitoin sen toimintaan vasta eilen. Sen perusteella voin kuitenkin sanoa, että olen ollut erittäin tyytyväinen ostokseen. Samaan hintaan on vaikea löytää järkevää haastajaa. Bubba|Two -palvelimen voi ostaa suoraan valmistajalta ja Suomessa sitä myy (halvemmalla) Multitronic.
Reilu viikko piteni koko kesän kestäneeksi hiljaisuudeksi. Sinä aikana onnistuin muuttamaan, kirjoittamaan työsopimuksen, siirtymään konsoleiden maailmaan Playstation 3:n muodossa ja aloitinpa myös EVE Onlinen pelaamisen.
Työt verottavat ohjelmointiin käytettävää aikaa ja kiinnostusta, mutta olen silti jatkanut ikuisuusprojektiani matkapäiväkirjaa. Huhtikuussa olisi lähtö Borneoon ja sitä silmällä pitäen olen kehitellyt entistä parempaa matkapäiväkirjasovellusta, joka olisi odotetusti parempi, nopeampi, helpompi, monipuolisempi ja hyödyllisempi. Paikkatieto tulee olemaan entistä keskeisemmässä roolissa.
Paikkatiedosta puheen ollen suomalaisten paikkatietopalveluiden käyttäjien suurimpia murheita on tällä hetkellä Googlen kyvyttömyys korjata Suomen kartoissa oleva bugi, jonka ansiosta katujen nimet ovat ruotsiksi. Enkä tarkoita nyt pääkaupunkiseutua tai ruotsinkielisiä alueita, vaan kadut ovat ruotsiksi myös siellä, missä ruotsinkielisiä vastineita ei ole koskaan käytetty eikä niitä edes ole. Huonot käännökset vaikuttavatkin enemmän käännöskoneen työltä. Asiasta on noussut jo melkoinen älämölö Googlen tukifoorumilla ja itsekin jouduin keskeyttämään muun muassa Brightkiten käyttämisen ongelman takia.
Blogi hiljenee reiluksi viikoksi, sillä teen viikon tripin Portugaliin. Kirjoittaminen ei kuitenkaan jää vaan se päinvastoin vilkastuu. Kirjoittelemme nimittäin pitkin reissua matkapäiväkirjaa, ja kuten aikaisemmillakinkerroilla, päiväkirja hyödyntää paikkatietoa. Kirjoituksia on luvassa useita kertoja päivässä, ellei tekniikan vastaisku pääse yllättämään. Mukana on myös kilotolkulla kuvauskalustoa, joten valokuviakin tulee tarjolle. Suunnistapas siis Portugali 2009 -matkapäiväkirjaan. Kirjoitteleminen alkaa jo tänä iltana, kun lähdemme siirtymään kohti kalakukkokaupunkia Kuopiota.
Mozilla Firefox -selaimessa on lukuisia käyttöä helpottavia ominaisuuksia. Suurin osa käyttäjistä ei edes tiedä näiden olemassaoloa. Ajattelinkin nostaa tällä kirjoituksella esiin yhden itselleni tärkeimmistä ominaisuuksista ja liittää mukaan myös pari vinkkiä Google-hausta.
Ennen mitään ominaisuuksia on kuitenkin mainittava kolme elintärkeää näppäinoikotietä, jotka jokaisen itseään kunnioittavan Firefox-käyttäjän olisi syytä iskostaa takaraivoon:
Ctrl+L tai Cmd+L = Osoitepalkin aktivointi
Ctrl+K tai Cmd+K = Hakupalkin aktivointi
Ctrk+F tai Cmd+F = Sivun sisäisen haun aktivointi
Jo pelkästään näiden kolmen opettelu tekee elämästä niin paljon helpompaa. Mutta mikä on se maaginen ominaisuus, jota ilman eläminen on vaikeaa? Se on keyword search, jolle on varmasti olemassa myös jokin hirvittävä suomennos, jota en kuitenkaan vaivaudu selvittämään.
Logiikka on petollisen yksinkertainen: voit lisätä mille tahansa nettisivun haulle oman avainsanan, jolloin kyseinen haku on käytettävissä kaikkialta. Uuden avainsanan voi lisätä klikkaamalla hakulomaketta oikealla napilla ja valitsemalla Add a Keyword for this Search. Haku tallennetaan normaalisti bookmarkeihin, joten hauille kannattaa luoda oma kansio.
Useimmalla meillä on tiettyjä hakuja, joita tulee toistettua uudestaan ja uudestaan. Itselläni yksi suosituimmista on IMDb:n haku. Olen tallentanut sille oman keywordin, joten minun ei tarvitse ensiksi mennä IMDb:n sivuille, vaan voin kirjoittaa selaimen osoitepalkkiin “imdb Fight Club” ja selain ohjaa minut suoraan hakutuloksiin. Olen tehnyt saman muun muassa Google Mapsille (map), sivistyssanoille (sivsan), PHP:n manuaalille (php), sanakirjalle (käännä), YouTubelle (youtube) sekä Googlen kuvahaulle (image). Hakemisesta tulee yksinkertaisempaa ja huomattavasti nopeampaa, kun kuvia voi hakea painamalla Ctrl+L ja kirjoittamalla osoitekenttään “image koira”.
Joskus pärjää hyödyntämällä Google-haun ominaisuuksia. Esimerkiksi säätiedot saa kirjoittamalla sää joensuu ja yksinkertaiset laskutoimituksetkin hoituvat ilman laskimen avaamista. Useasti on tullut hyödynnettyä myös Googlen yksikkömuunninta, joka pyörittelee näppärästi mittayksiköitä ja valuuttoja.
Google tiedotti eilen blogissaan pienestä hakukoneen uudistuksesta. Google Maps -haku on osannut jo pitkään etsiä paikallisia kohteita, mutta nyt tämä ominaisuus on otettu myös osaksi normaalia Google-hakua. Mukavana yksityiskohtana Google yrittää arvata sijaintisi. Tämä arvaus perustuu tällä hetkellä ensisijaisesti IP-osoitteeseen, mutta en pitäisi mahdottomana, että Google hyödyntäisi pian myös Gears-laajennusta.
Kotikaupungin palveluita etsiessä ei tarvitse enää kirjoittaa Pizzeria, Joensuu vaan pelkkä Pizzeria riittää. Ainakin Joensuussa ominaisuus toimi loistavasti. Testasin hakua pizzerian lisäksi muun muassa ravintoloilla, apteekeilla, sairaaloilla, poliisilaitoksilla sekä ABC-huoltoasemilla ja näillä tuloksia tuli yllättävän hyvin. Joitakin ärsyttäviä puutteita haussa silti on. Esimerkiksi varsin yleisesti tarpeellinen haku ruokakauppa ei tuota minkäänlaista tulosta. Google Mapsissa toimiva elintarvikeliikkeitä ei toiminut yhtään sen paremmin.
Paikallishaku on hieno lisä Googlen ennestään hyvin toimivaan hakukoneeseen. Se ei syrjäytä perinteisiä hakukoneita vaan täydentää niitä. Voin vain kuvitella, kuinka paljon hyötyä uudistuksesta on tiuhaan matkustaville. Eikä mene varmasti kauaa, kun tuloksiin saa haettua muutakin kuin yrityksiä. Itseäni voisi kiinnostaa esimerkiksi tieto siitä, mitä muut matkaajat ovat kertoneet lähialueiden hotelleista. Reissun päällä tällaisen ominaisuus helpottaisi kummasti majapaikan etsintää.
Aikaisemmassa kirjoituksessa kerroin, kuinka saan synkronoitua kolmen laitteen kalenterit keskenään. Tuolloin manailin sitä, ettei kännykän kalenterin päivittäminen hoidu automaattisesti. Manailu oli kuitenkin turhaa, sillä synkronoinnin saa kuin saakin hoidettua automaattisesti, eikä siitä tarvitse edes maksaa mitään.
Asiassa auttaa avoimen lähdekoodin Swim, joka on saatavilla sekä UIQ sekä S60 3rd puhelimille. Joidenkin uudempien mallien yhteensopivuus kannattaa varmistaa sovelluksen sivulta. Swimillä on vain yksi tehtävä: se automatisoi synkronoinnin. Siinä ei näin ollen mitään sen kummallisempaa käyttöliittymää. Tämän ainoan tehtävän se hoitaa ainakin omassa Nokia 6110 Navigator -puhelimessa tyylikkäästi.
Synkronoinnin tiheydelle on muutama eri vaihtoehto 15 minuutin välein tehtävästä aina kerran päivässä tehtävään. Mitään muita asetuksia sovelluksesta ei sitten löydykään. Asentamisessa joutui tekemään pientä kikkailua, mutta Swimin sivuilla olevaa kolmen kohdan ohjetta seuraamalla homma hoituu helposti.
Tutustuin aikani kuluksi pariin palveluun, joiden tarkoituksena on auttaa omien menojen seurannassa. TextHog on palveluista tuoreempi ja keskittyy erityisesti menojen seurantaan. Kokeneempi Buxfer puolestaan mahdollistaa hieman laajemman talouden seuraamisen.
TextHog pyrkii tarjoamaan vastauksen oman talouden seurannan ikävään ongelmaan: kuinka muistaisi merkitä menonsa. Alusta asti TextHogissa yritetään tehdä selväksi, että menojaan voi ja kannattaa merkitä suoraan kännykällä. Näin menoja ei tarvitse kirjailla vihkoihin, vaan ne voi siirtää palveluun saman tien. Palvelussa yllätti sen äärimäinen yksinkertaisuus. Siellä ei ole mitään turhaa, vaan kaikki on pyritty pitämään selkeänä – ja sitä TextHog todella on. Uuden menon lisääminen on todella yksinkertaista. Riittää, että lähettää sähköpostin, jossa lukee esimerkiksi “Ruoka, 8.50″. Kaiken lisäksi palvelu on kohtalaisen tyylikkäästi toteutettu ja sieltä saa selkeitä raportteja, jotka on mahdollista ladata CSV-muodossa.
Palvelussa on kuitenkin pari ongelmaa, jotka vesittävät lähestulkoon kaiken. Ensinnäkin sen on jälleen kerran rakennettu ajatuksella, että maailmassa ei elä muita kuin jenkkejä. Minkäänlaista tukea muille valuutoille tai lokalisaatioille ei ole. Eikä näin ollen myöskään eri kielille. Kaiken joutuu merkitsemään dollareina, numeroissa käytetään pilkun sijasta pistettä ja päivämäärätkin on merkittävä jenkkityylillä. Kaiken lisäksi palvelu on buginen. Jo ensimmäisistä testimerkinnöistä lähtien merkkausajat olivat väärin. Lähtökohta on kuitenkin loistava ja palvelussa olisi aineksia, kunhan nämä kaksi ongelmaa saadaan ratkottua. Lisäksi olisi suotavaa, että käyttäjälle annettaisi tarpeen mukaan edes hivenen enemmän säätömahdollisuuksia. Yksinkertainen on kaunista, mutta nyt se on mennyt askeleen liian pitkälle.
Buxfer edustaa hieman toisenlaista lähestymistapaa. Menojen lisäksi sillä voi seurata myös tilejä, tuloja sekä lainoja. Yhdysvaltalaisista pankeista tilitietoja ja tilien saldoja voi imeä suoraan verkkopankista. TextHogiin verrattuna käyttäjällä on enemmän hallintamahdollisuuksia, mutta myös Buxferissa on otettu huomioon mobiili ylläpito. Merkintöjä voi hallita joko sivujen mobiiliversion kautta tai TextHogin tapaan sähköpostilla. Buxferin sähköpostiylläpito on yhtä helppo kuin TextHogissa, mutta se tarjoaa lisäksi tägäämisen sekä päivämäärän ja laskun tilan merkittämisen. Buxfer sivaltaa TekstiSikaa toimivuudellaan ja kansainvälisyydellään. Itse en törmännyt bugeihin ja palvelu toimii sulavasti myös suomalaisilla merkintätavoilla sekä euroilla. Onpa osa valikoistakin suomennettu, mutta koska käännökset ovat kömpelöitä eikä kaikkea ole käännetty, Buxferia käyttää mieluummin englanniksi. Raportit on mahdollista saada pihalle CSV-formaatin lisäksi muun muassa PDF-tiedostona.
Koska ominaisuuksia on enemmän, käytettävyyden kanssa saa painia rankemmin. Tässä Buxfer on hieman epäonnistunut. Itselleni tuli siitä hyvin Microsoftmainen kuva. Kaikki on yritetty tunkea samaan näkymään ja se mikä ei ole ruudulle mahtunut, on työnnetty monitasoisen valikon alle – hankalaa ja sekavaa. Onneksi monen asian muokkaamisessa on ymmärretty hyödyntää JavaScriptiä, jolloin joutavien sivulatauksen määrää on saatu pudotettua. Siistimistä käyttöliittymä kyllä silti kaipaa. Vaikka talousasiat ovatkin kuivakka aihe, palvelun ja käyttöliittymän ei tarvitse olla sellainen.
Jos kaipaat erittäin yksinkertaista ja helposti käytettävää menojen seurantaa, eivätkä pienet bugit ja jenkkilokalisaatio haittaa, TextHogia kannattaa testata. Muussa tapauksessa suosittelen kokeilemaan Buxferia. Molemmat ovat ilmaisia, joskin kuvetta kaivamalla Buxferiin saa lisäominaisuuksia.
Opera Software ilmoitti yhteistyöstä Skyhook Wirelessin kanssa. Yhteistyön tuloksena Opera-selaimeen lisätään suora tuki langattomiin verkkoihin perustuvaan paikannukseen. Mozilla aloitti yhteistyön jo viime vuonna, ja paikannustekniikka löytyy jo nyt Firefox 3.1 sekä Fennec selainten kehitysversioista.
Tällaiset laajennuksen luovat mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Yhtenä kiinnostavimpana kohteena näen hakukoneet, jotka pystyisivät tarjoamaan sijaintiin perustuvia hakuja. Jo nyt Google kykenee tuottamaan paikallisia yrityksiä esimerkiksi hakusanoilla pizzeria joensuu, mutta toimintaa voisi automatisoida ja laajentaa pelkkien yritysluetteloiden ulkopuolelle.
Toinen kiinnostava käyttökohde on tietoturva. Esimerkiksi verkkopankeissa paikannusominaisuudet mahdollistaisivat sen, että kirjautuminen tai verkkomaksaminen onnistuisi ainoastaan silloin, kun käyttäjä sijaitsisi lähellä ennalta asetettuja sijainteja. Yhtä lailla ominaisuus voisi toimia PayPalin kaltaisissa palveluissa tai vaikka luottokorteissa. Enää ei siis riittäisi, että varastaa jonkun tunnukset tai luottokortin numeron. Pitäisi sijaita myös lähellä omistajan kotia tai työpaikkaa.
Langattomiin verkoihin perustuva paikannuksen parhaisiin puoliin kuuluu sen mieletön nopeus. Paikannus voidaan tehdä käytännössä sekunnissa. Se toimii myös sisätiloissa, toisin kuin GPS-paikannus. Se ei kuitenkaan toimi läheskään kaikkialla, mutta juuri tästä syystä Skyhook Wirelessin tekniikka yhdistää mukaan myös GPS:ään ja kännykkäverkkoon perustuvat paikannukset. Tulevaisuudessa mukaan voidaan ottaa myös RFID-sirut, joilla paikannusta voidaan tarkentaa ja nopeuttaa entisestään.
Mielenkiintoista nähdä, kuinka monella eri tavalla paikkatietoa aletaan hyödyntää, kun se tulee osaksi selaimia eikä ominaisuuden hyödyntäminen ole vaikeaa.
