Aika: 21.01.2008 kello 13:28 Kirjoittaja: Mika Hiltunen
Lähes jokainen ottaa reissunsa päällä jonkinlaisia valokuvia. Kuvia napsitaan kaikesta siitä mitä vastaan sattuu tulemaan eikä asialle anneta sen kummempaa ajatusta. Valokuva on voimakas väline, jolla on helppo ihastuttaa ja vihastuttaa. Siksi kannattaakin välillä miettiä, että missä laukaisinta painaa ja minne kameran suuntaa. Kaikki ei ole laillista tai ainakaan hyvän tavan mukaista. Seuraavassa on muutamia asioita jotka pätevät Suomessa, mutta joita voi varsin hyvin soveltaa myös ulkomailla.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Aika: 18.01.2008 kello 18:50 Kirjoittaja: Mika Hiltunen
Kävimme eilen tartuntatautilääkärin luona keskustelemassa rokotteista. Kaakkois-Aasia on alueena siinä mielessä selkeä, että maissa on likipitäen samat uhat: hepatiitti, japanin aivotulehdus, lavantauti sekä malaria. Lisäksi kannattaa huomioida rabies ja dengue-kuume sekä muut yleiset ongelmat.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Aika: 17.01.2008 kello 16:31 Kirjoittaja: Mika Hiltunen
Ennen matkaa tehtävistä valmisteluista yksi tärkeimmistä on vakuutuksien hankkiminen. Lyhyille, alle kuukauden pituisille reissuille hankkiminen on paitsi helpompaa niin myös halvempaa. Useimmilla vakuutusyhtiöillä vuosimatkavakuutuksessa pisin matkan kesto on 1-3 kuukautta, joten ongelmallisemmaksi lysti muuttuu sitä pidemmillä reissuilla. Harrastin hieman tutkivaa journalismia ja selvittelin vakuutusyhtiöiden tarjontaa, hintoja ja vakuutusehtoja. Tiedätkö sinä mitä poikkeuksia omiin vakuutusehtoihisi on onnistuttu ujuttamaan?
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Aika: 16.01.2008 kello 15:40 Kirjoittaja: Mika Hiltunen
Vanhoja juttuja lukeneet muistavat varmasti, että olemme suunnitelleet kannettavan tietokoneen hankkimista reissuun. Apple MacBook on ollut jo pitkään houkuttelevin vaihtoehto pienen koon, hyvän akkukeston ja asiallisen käytettävyyden takia. En ole kuitenkaan hätäillyt kannettavan kanssa, sillä nykyinen HP:n läppäri sopii mainiosti Suomen olosuhteisiin. Aavistelin myös, että Apple ehtisi julkaista jotain uutta ennen matkaa. Aavistukseni osui oikeaan, sillä Apple esitteli Macworld 2008 -tapahtumassa uuden kannettavansa – MacBook Airin.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Aika: 16.01.2008 kello 14:34 Kirjoittaja: Mika Hiltunen
Eilinen meni postin lähetystenseurantaa kytätessä. Sieltä tuli joulukuun alkupuolella tilaamani akkukahva akkuineen. Olemme pitäneet värkkiä melko tarpeettomana harrastelijakuvaajille, jollaisia mekin olemme. Canonin järjestelmäkameroiden yhdellä vakioakkulla napsii niin hillittömän määrän kuvia, ettei sen pitäisi peruskäytössä kesken loppua. Tähän asti olemme varsin mallikkaasti pärjäilleet ilman kahvaa, mutta tulevalla reissulla sähköttömät ajat voivat olla sen verran pitkiä, että jotenkin siihen on varauduttava.
Akkukahva on kameran pohjaan kiinnitettävä mötikkä, joka syö sisuksiinsa kaksi akkua. Periaatteessa siis yhdellä kahvalla kuvaa kaksinkertaisen määrän kuvia ilman lataamista. Canon EOS 40D:n sanotaan kuvaavan 700-800 kuvaa yhdellä akulla, joten kahvan kanssa määrä nousee 1400-1600 kuvaan. 1600 kuvaa viidessä päivässä tarkoittaisi noin 320 kuvaa päivässä. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että 50 päivän Thaimaan matkalla kuvasimme kahteen pekkaan noin 8000 kuvaa eli keskimäärin 160 kuvaa päivässä.
Tällä kertaa tiedossa on ainakin pari aluetta, jossa voimme joutua olemaan ilman sähköjä useita päiviä. Erityisesti Indonesian viidakkokylä on tällainen, koska majoitumme siellä todennäköisesti teltassa. Myös Laosin ja Vietnamin viidakkorymyämiset saattavat olla sähköttömiä pätkiä. Voi myös olla niin, että generaattorilla tuotettua kökkösähköä on tarjolla vain pari tuntia päivässä.
Miksi sitten ostaa akkukahva kun mukana voisi kulkea kaksi erillistä akkua? Syitä on oikeastaan vain kaksi. Niistä tärkein on se, että akkukahvaa toimii myös kuudella AA-paristolla, joita löytyy lähes mistä vaan. Toinen syy liittyy kuvaamiseen. Kameran laukaisimen ollessa kameran päällä on pystykuvien ottaminen joskus melkoista taiteilua. Akkukahvan kulmaan on laitettu toinen laukaisin, jolloin pystykuvia ottaessa käsiä voi pitää lähes samoin kuin vaakakuvia ottaessa. Akkukahva tekee kuvaamisesta myös vakaampaa, sillä kahvan voi tukea ranteeseen ja painopiste siirtyy hieman alemmaksi.
Aika: 15.01.2008 kello 20:27 Kirjoittaja: Mika Hiltunen
Nyt se on sitten viimeinkin virallista. Tänään sähköpostiin saapuivat paluulentoliput, joten jos mikään ei mene pieleen niin palaamme 114 päivää kestävältä reissulta sunnuntaina 3.8.2008. Suomeen kone laskeutuu vasta maanantaina 14:00. Siinä välissä ehdimme tehdä muutaman tunnin välipysähdyksen Wienissä, Itävallassa.
Lippujen lisäksi Kilroy Travels oli lähettänyt meille myös yllätyksen. Aikaisemmin kerroimme, kuinka lippuja säätäessä muutoksen hinnaksi oli luvattu 64 euroa. Kun lasku lopulta tuli, oli molempien muutokseen ilmestynyt 16,70 euroa lisää. Kolmas soitto asiakaspalveluun selvitti lisäyksen johtuneen lentokenttäverosta, joka selviää vasta kun tilaus oikeasti tehdään. Ei auttanut itku markkinoilla ja niinpä maksoimme summan ilman suurempaa napinaa.
Tänään sieltä tuli kuitenkin maili, että muutoksen lentokenttävero oli laskettu väärin. Mutta kuinka paljon? 16,70 euroa! Kyselivät vaan tiliä jonne liikaa perityn osuuden voi palauttaa. Niinpä lippujen muutos oli kuin olikin 64 euroa ja nyt olemme yhtä hymyä. 33,40 eurolla tekee Kaakkois-Aasiassa vaikka mitä!
Aika: 13.01.2008 kello 22:12 Kirjoittaja: Hanna Tyrväinen
4343 neliökilometrin kokoinen Taman Negara on Malesian suurin ja vanhin suojeltu alue ja se on perustettu vuonna 1938. Taman Negaran sanotaan olevan jopa 130 miljoonaa vuotta vanha – vanhempi kuin Kongon tai Amazonin sademetsä. Alueen ekosysteemi on erittäin monimuotoinen ja erikoislaatuinen. Alueella virtaa useita jokia ja vesiputouksia, joten rannat ja vedet tarjoilevat elinymäristöjä monille eri eläinlajeille. Eri puolelta puistoa löytyy lukuisia luolia sekä vuoria, kuten 2187 metrin korkuinen Gunung Tahan.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Aika: 11.01.2008 kello 22:54 Kirjoittaja: Mika Hiltunen
Päivitetty 12. tammikuuta 2008 kello 11:42.
Soittelin aamulla Kilroy Travelsiin ja tiedustelin, että onko 3. elokuuta vapaita paikkoja. Samassa hintaluokassa olevia lippuja ei ollut, mutta yhtä kallimmasta niitä irtosi. Asiakaspalvelija sanoi, että lipun vaihto palvelumaksuineen maksaisi 64 euroa. Sanoin, että keskustelen asiasta ensin Hannan kanssa ja soitan sitten uudelleen jos päätämme vaihtaa liput.
Pienen pähkäilyn jälkeen tulimme siihen tulokseen, että summa on varsin kohtuullinen koska lipun vaihto maksaisi muutenkin 35 euroa. 29 euroa on summa joka ei varmasti kaada meidän kummankaan budjettia ja saamme sillä varmistuksen paluuajankohtaan.
Niinpä tartuin taas luuriin. Kilroylla vastasi toinen asiakaspalvelija jolle jouduin selittämään tilanteen uudelleen. Mainitsin myös, että olin hetki sitten soittanut ja silloin lipun päivityksen sanottiin maksavan 64 euroa. Hän näki, että olin soittanut ja näki myös sen, että kyseinen summa oli minulle luvattu. Asiakaspalvelija päätti kuitenkin laskea summan vielä uudestaan ja varmistaa, ettei varaustilanne ollut muuttunut. Kaikki täsmäsi.
Pienten varmistelujen ja arpomisten jälkeen tulimme siihen pisteeseen, että uusi lippu on varattu ja vanhan voi perua. Asiakaspalvelija lupasi lähettää minulle laskun sähköpostiin. Katsoin töissä postit ja huomasin laskun tulleen. En kuitenkaan jäänyt sitä siinä lukemaan koska en olisi ehtinyt kuitenkaan sitä maksaa.
Kotona kaivoin nettipankkitunnukset esiin ja aloin maksaa laskua. Siinä vaiheessa tajusin ettei kaikki ole kohdallaan. Laskun loppusumma ei suinkaan ollut 128 euroa, jonka 2 x 64 euroa olisi pitänyt antaa. Summa oli 161,40. Se tarkoitaisi sitä, että lippujen muuttaminen olisi maksanutkin 80,70 euroa.
Emme tietenkään maksaneet laskua, koska meille oltiin kahden eri henkilön toimesta sanottu toinen summa. Meidän edelliset liput on kuitenkin peruttu, joten tällä hetkellä meillä on pelkkä varaus mutta ei vielä paluulippuja. Soitan heti huomenna Kilroylle ja alan selvittää tätä asiaa. Toivon mukaan kysymys on vain inhimillisestä virheestä ja meille on lähetetty väärä lasku. Päivittelen tänne uutta faktaa heti kun sellaista ilmenee.
* * * *
Soitin Kilroylle ja asia selvisi. Laskun loppusummaa nostivat lentokenttäverot. Ne ovat asiakaspalvelijan mukaan lähes päivittäin muuttuvia ja niitä ei pysty näkemään ennen lipun varaamista. Varmistin asian vielä kysymällä, että eikö meidän edellisissä lipuissa moisia veroja ollut. Oli ne, mutta veron suuruus on ilmeisesti muuttunut tässä välissä, joten joudumma nyt maksamaan tämän erotuksen.
Harmittaa vähän, sillä meillä ei ollu tarkoituksena tuhlata 161 euroa pelkästään lennon muuttamiseen kun olisimme odottamalla voineet saada saman 70 eurolla. Tässä maksaa nyt vähän tyhjästä ja yli kaksinkertainen hinta tuntuu kyllä meidän budjetissa. Vaan eihän se auta kuin maksaa koska meidän edelliset paikat oli jo myyty jollekin toiselle. Uusi paluuaika on siis 3. elokuuta 2008 mikä tarkoittaa sitä, että matkalle tulee pituutta reilut 3,5 kuukautta.
Pieni huomautus Kilroylle, että lippuja vaihtaville asiakkaille kannattaisi mainita mahdollisista veroista eikä ilmoittaa absoluuttista summaa joka ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
Aika: 11.01.2008 kello 17:37 Kirjoittaja: Mika Hiltunen
Huijata, juksata, kusettaa, jekuttaa, jallittaa, petkuttaa, ukottaa, puijata ja viilata linssiin. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Kaakkois-Aasian maissa – niin kuin varmasti lähes kaikissa köyhissä maissa – valkonaama voi tuntea tulevansa huijatuksi useita kertoja päivässä.
Kannattaa kuitenkin miettiä hetki, että mitä se huijaaminen oikeasti on. Huijataanko sinua oikeasti? Sen jälkeen on paljon helpompi ratkaista se kuinka tuktuk-kuskeista, kaupustelijoista ja muista häslääjistä selviää kunnialla ja kenen kanssa kauppaa kannattaa käydä.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Aika: 09.01.2008 kello 17:26 Kirjoittaja: Mika Hiltunen
Suomen kulttuurissa erilaisiin tapoihin ja pukeutumiseen suhtaudutaan rennosti, mutta tietyllä vakavuudella. Tänne tulevilla turisteilla on hyvin vähän opeteltavia tapoja, jotka olisivat todella vahvana meidän kulttuurissa. Wikitravelin englanninkielisessä Suomi-artikkelissa asia on kiteytetty varsin mallikkaasti: Suomalaiset suhtautuvat rennosti tapoihin ja pukeutumiseen ja on epätodennäköistä, että vierailija loukkaa heitä vahingossa. Terveellä järjellä pärjää useimmissa tilanteissa.
Ainoastaan small-talkin sekä kohteliaisuussanojen puute, anteeksipyytämisen tärkeys, kättely sekä kenkien pois ottaminen asuntoon astuttaessa mainitaan suomalaisille ominaisina piirteinä.
Mekin osaamme kaikesta huolimatta arvostaa turisteja, jotka yrittävät oppia ja ymmärtää meidän kulttuurin kiemuroita. Emme loukkaannu, vaikka vierailija kieltäytyisikin saunasta, mutta toisaalta olemme otettuja siitä jos suostuu saunomaan. Olemme myös innoissamme siitä, jos turisti on opetellut edes pari sanaa suomeksi – ja monesti alamme opettaa myös uusia sanoja ja laitamme turistin toistamaan niitä perässämme. Meidän mielestä omaa napaa tuijottamalla selviää myös se, kuinka meidän tulisi toimia kun olemme itse vieraana vieraassa kulttuurissa.
Lue loput tästä kirjoituksesta »
Kirjoitukset
