Aika: 06.11.2007 kello 14:54
Laos on alustavassa matkasuunnitelmassa lähinnä läpikulkumaa Thaimaan ja Vietnamin välissä. Suunnitelma on kuitenkin edelleen varsin karkea ja olemmekin havainneet, että Etelä-Laos vaikuttaa paikalta, jolla voisi olla hyvinkin paljon tarjottavanaan. Pohjoiseen verrattuna se ei ole varsinainen turistimagneetti, mutta upea luonto ja pienet kylät saivat kyllä meidän huomion.
Aika: 31.10.2007 kello 13:30
Thaimaan, Laosin, Vietnamin, Kambodzan sekä Malesian reittisuunnitelmien teko on kohtalaisen yksinkertaista, sillä teitä ja raiteita seuraamalla saa jonkinlaisen kuvan siitä miten pisteestä A päästään pisteeseen B. Vaikka emme tulekaan tekemään mitään kilometrin tarkkuudella toimivaa reittisuunnitelmaa, on jonkinlainen runko hyvä olla olemassa. Indonesia on kuitenkin tuottanut melkoisia hankaluuksia, sillä maan julkisesta liikenteestä sekä tie- ja rautatieverkostosta ei meinaa löytyä tietoa. Ja kun kysymyksessä on saarivaltio, niin pelkästään teitä seuraamalla ei pitkälle kuitenkaan pötkitä.
Aika: 28.10.2007 kello 13:03
Luontokuvat ovat meidän molempien intohimo, mutta emme aio viettää kolmea kuukautta sademetsän siimeksessä. Olemme työntäneet matkasuunnitelmaan myös muutamia järkälemäisiä suurkaupunkeja. Bangkok Thaimaassa, Ho Chi Minh Vietnamissa, Phnom Penh Kambodzassa, Kuala Lumpur Malesiassa ja Jakarta Indonesiassa. Phnom Penh on näistä pienin, mutta silti siellä asuu yli miljoona ihmistä. Se on noin viidesosa koko Suomen asukasmäärästä.
Aika: 27.09.2007 kello 15:24
Kaakkois-Aasian eteläisen osan maita tutkiessa on tullut havaittua eräs surkea tosiasia: tiedän islaminuskosta todella vähän. Kuulun siihen suureen ihmisryhmään, joka on muodostanut oman kuvansa median välityksellä ja se on melko yksipuolinen eikä kovinkaan positiivinen.
Median silmät on suunnattu lähinnä islamin ääriryhmiin ja erityisesti Talibaneihin. Tästä johtuen muslimit eli islamin tunnustajat ovat monelle länsimaalaiselle ihmisryhmä, jota suorastaan pelätään. Pieni tutkimusmatka islaminuskoon ei olisi varmasti kenellekään pahitteeksi. Niinpä suuntasin selaimen kohti aihetta käsitteleviä sivuja.
Aika: 12.09.2007 kello 16:30
Päivitetty 12.9.2007 kello 23:33
Intian valtameren pohjassa on maa muuttanut muotoaan, kun maanjäristys ravisteli liki kahdeksan richterin voimakkuudella. Järistyksiä oli kaksi peräkkäin ja jälkimmäisen voimakkuudeksi mitattiin 6,1 richteriä.
Myllerryksen keskipiste oli 100 kilometriä Sumatralla sijaitsevasta Bengkulun kaupungista lounaaseen. Paikallisen Global1-televisiokanavan mukaan järistys hieroi Sumatran länsirannikkoa sellaisella raivolla, että Padangin kaupungissa lukuisia rakennuksia on romahtanut.
Järistyksen myötä koko Intian valtameren alueelle annettiin tsunamivaroitus ja joitakin toimistorakennuksia on silmiennäkijöiden mukaan evakuoitu ainakin Indonesian pääkaupungissa Jakartassa. Tämä on hyvä muistutus siitä, että tsunamit eivät ole alueen maille mikään historiallinen tapahtuma, jota muistellaan kauhulla. Vaikka viimeaikoina ei olekaan mitään massiivisia tuhoja tapahtunut, niin monet muistavat varmasti vuonna 2004 iskeneen tsunamin, joka pyyhkäisin Sumatran pohjoiskärjessä sijaitsevasta Acehin maakunnasta noin 230 000 ihmistä hengiltä. Noin 500 000 jäi kodittomaksi.
Koska tsunamien uhka on todellinen, on meidänkin selvitettävä tarkasti kuinka paikalliset varoitusjärjestelmät toimivat. Aion kirjoittaa niistä vielä kokonaan erillisen jutun, kunhan ehdin perehtyä asiaan tarkemmin.
* * * *
Padangin kaupunkiin on viimeisten tietojen iskenyt pieni tsunami, mutta tuhojen laajuus on vielä mysteeri. Padangin lisäksi järistys on paikallisten viranomaisten mukaan romahduttanut myös Mukomukon kaupungissa kolmikerroksisia ja sitä korkeampia rakennuksia.
* * * *
Viranomaiset ovat illan aikana vahvistaneet kahden ihmisen kuolleen mutta silminnäkijöiden mukaan niitä olisi enemmänkin. Loukkaantuneita on satoja. Yhteydet saarelle ovat heikonpuoleiset joten mitään kovin tarkkaa tietoa tuhoista ei ole. Aineelliset tuhot nousevat varmasti melkoiseksi.
Lähde: YLE
Aika: 11.09.2007 kello 23:33
Reissasipa sitten mihin päin maapalloa tahansa, on viisumien ja muiden asiakirjojen tarpeellisuus hyvä selvittää. Se on ikävä tilanne, jos kohdemaan lentokentällä törmääkin tullimiehen käteen ja loma loppuu ennen kuin se edes alkaa.
Viisumin hakeminen on varsin vaivatonta eikä se useimmiten tarvitse muuta kuin voimassa olevan passin, pari passikuvaa sekä nipun rahaa. Useimpien maiden kohdalla homma pelaa niin, että edellä mainitut rojut sekä maksettu palautuskuori pistetään kirjatussa kuoressa kohdemaan suurlähetystöön ja joidenkin päivien jälkeen sieltä palautuu passi, johon viisumi on kiinnitetty.
Aika: 27.08.2007 kello 23:45
Kaikki matkamme kohteet ovat tunnettuja lämpimästä ilmastostaan. Keskilämpötilat eivät vaihtele vuoden aikana 20-30 asteella niin kuin täällä Suomessa vaan lämmintä piisaa melko tasaiseti ympäri vuoden. Pohjoisosat ja korkeat vuoristot ovat luonnollisesti vähän kylmempiä, mutta toppatakkeja ei sielläkään paljon tarvita.
Matkailijoita neuvotaan usein valitsemaan matkansa ajankohta niin, ettei kohteessa oli tukalan kuuma muttei toisaalta kaikkein kylmintäkään. Lämpötilaa suurempi vaikutus lienee kuitenkin kosteudella, sillä Kaakkois-Aasian leveysasteilla vettä voi tulla kuukaudessa lähes yhtä paljon kuin Suomessa koko kesän aikana. Ja vaikka vettä ei koko jatkuvasti sataisikaan niin ilman kosteusprosentti pysyy silti korkealla korkealla.
Aika: 01.08.2007 kello 13:11
Päiväntasaajalla sijaitseva Indonesia kohoaa yli 18 000 saaren kokoelmalla maailman suurimmaksi saaristoksi ja siinä sivussa se on myös Kaakkois-Aasian suurin valtio. Vaikka saarista “vain” 6000 on asuttuja, on maassa silti yli 200 miljoonaa asukasta. Indonesia on näin ollen maailman neljänneksi väkirikkain valtio.
Jos Indonesiaa pitäisi kuvata yhdellä sanalla, niin monimuotoisuus ei olisi huono vaihtoehto. Se pätee hyvin sekä ihmisiin että luontoon. Jopa maan kansallinen motto tarkoittaa vapaasti käännettynä: monta, mutta silti yksi (bhinneka tunggal ika).
Indonesia on melkoinen ihmisten sekamelska. Siellä asuu ihmisiä noin 300 etnisestä ryhmästä, jotka jakautuvat edelleen klaaneihin, heimoihin ja kasteihin. Näiden lisäksi myös uskonto sekä kielet jakavat ihmisiä ja Indonesian alueella puhutaankin yli 700 eri kieltä. Määrältään suurinta etnistä ryhmää edustavat jaavalaiset (41,7 %). Merkittävin uskonto on islam (87 %) ja puhutuin kieli indonesia, joka on myös maan virallinen kieli.
Indonesian on todettu olevan biodiversiteetiltään maailman toiseksi monimuotoisin maa, joten eläin- ja kasvilajit eivät ihan heti lopu kesken. Suurimmilla saarilla ihminen on luonnollisesti levittäytynyt ja luonto on saanut väistyä tietä, mutta noin 12 000 asumatonta saarta takaavat monipuoliselle luonnolle ainakin toistaiseksi hyvät puitteet elämiseen. Indonesia on tunnettu monista aktiivisista tulivuoristaan.
Osa maan saarista on ollut pitkän aikaa syrjässä päämantereesta ja näille saarille on muodostunut eläin- ja kasvilajeja, joita ei tavata missään muualla maailmassa. Vaikka maalla onkin uskomaton määrä elämää, suurin osa monimuotoisuudesta löytyy ympäröivästä merestä ja siellä sijaitsevilta koralliriutoilta.
Ikävä kyllä Indonesia painii samojen ongelmien kanssa kuin moni muukin kehittyvä, luonnoiltaan rikas maa. Teollistuminen ja populaation kasvu uhkaavat luontoa kaiken aikaa. Laittomat hakkuut, metsäpalot, liikakalastus, ilmansaasteet ja kehittymätön jätehuolto ovat vain osa niistä ongelmista, joita vastaan luonto joutuu taistelemaan. Monia eläinlajeja uhkaa elinympäristön katoaminen: 140 nisäkäslajia on luokiteltu uhanalaiseksi ja 15 erittäin uhanalaiseksi.
Vuodenaikoja on oikeastaan vain kaksi: märkä ja kuiva. Tämäkin kuitenkin vaihtelee alueittain ja pohjoisen saaret tuppaavatkin olemaan kosteita ympäri vuoden. Etelässä sadekausi kestää lokakuusta huhtikuuhun ja loppuaika on luonnollisesti kuivempaa.
Indonesiassa rikkaiden ja köyhien välillä on iso kuilu eikä korruptio ainakaan auta asiaa. Maassa on suuria talouskeskuksia ja palvelusektori muodostaa suurimman osan maan taloudesta. Suurin osa ihmisistä työskentelee kuitenkin edelleen maatalouden parissa. Vaikka Indonesia onkin luonnonvaroiltaan rikas, on se loppujen lopuksi varsin köyhä maa. Maan merkittävimmät vientituotteet ovat öljy, tina, maakaasu ja palmuöljy.
Kulttuurisesti Indonesia noudattaa samaa linja muun monimuotoisuuden kanssa. On siis hyvin vaikea sanoa, että mikä on Indonesiaa ja mikä ei, sillä kaikki riippuu paljon siitä missä päin maata ollaan. Pukeutuminen, arkkitehtuuri, ruoka vaihtelevat alueittain ja ne ovat kaikki ottaneet vaikutteita ympäröivistä valtioista.
Vaihteluista riippumatta ruokakulttuurista löytää monia yhtäläisyyksiä muihin Aasian maihin. Riisi on pääraaka-aine ja mausteita osataan käyttää ronskisti, joskaan ei ehkä aivan yhtä monipuolisesti kuin vaikkapa Thaimaassa. Chili on silti valttia ja herkkäsuinen suomalainen onnistuu varmasti löytämään itselleen ruokaa, joka saa kyynelkanavat vuotamaan savunhajuisia kyyneliä.
Monissa osin Indonesiaa käsin syöminen on yleistä ja jälleen on syytä muistaa, että ainoastaan oikea käsi on yläpäätä varten ja käsihygieniasta on syytä pitää huolta. Joissain paikoissa voidaan tuoda myös ruokailuvälineet ja jos muutkin niitä käyttävät niin seuraa toki esimerkkiä. Ruoka on ällistyttävän halpaa ja perusmättöä voi saada eteensä alle eurolla.
Indonesian rahayksikkö on rupia. Rahaa vaihtaessa ei ykkösiä tarvitse paljon miettiä, sillä yhdellä eurolla saa noin 12 600 rupiaa. Suurin seteli on 100 000 rupiaa (8 euroa), mutta sellaisella maksaminen ei onnistu läheskään joka paikassa eli pienempää on syytä varata mukaan. Mikäli myyjillä ei ole sopivaa vaihtorahaa, ei ole tavatonta korvata viimeisiä hiluja karkeilla tai muulla vastaavalla. Valkonaamaturistia osataan luonnollisesti huijata ja hinnat saattavat nousta helposti kaksinkertaiseksi. On kuitenkin hyvä muistaa, että köyhillä alueilla ihmiset tarvitsevat niitä mitättömiä hiluja sinua enemmän, joten jokaisesta asiasta ei välttämättä kannata tinkiä naurettavaa pohjahintaa. Rikkaimmilla alueilla juttu on tietenkin vähän eri.
Terveydenhuolto ei ole sitä mihin Suomessa on totuttu. Pienissä ja yksinkertaisimmissa ongelmissa voi kääntyä paikallisen sairaalan puoleen, mutta suurempien kanssa voi joutua pulaan. Monet paikallisista rikkaista hilaavatkin sairaan ruhonsa naapurimaahan Singaporeen, mutta tämä ei tietenkään ole helppoa eikä edullista. Parempi siis varmistaa, että vakuutukset ovat kunnossa ja jos mahdollista niin valita vakuutus, joka kattaa myös evakuoinnin kotimaahan. Erilaisten rokotusten, lääkkeiden ja vastamyrkkyjen tarve on viisainta varmistaa tartuntatautilääkäriltä ennen matkaa.
Indonesia on turvallinen maa, mutta sielläkin tyhmästä päästä saa kärsiä koko ruumis. Merkittävin rikollisuuden muoto on taskuvarkaus – väkivaltaa ja aseita on vähän. Turistien kannalta ongelmallisimpia lienevät julkisissa kulkuneuvoissa tapahtuvat varkaudet sekä korruptoituneet poliisit. Jälkimmäisien kanssa voi auttaa jos esittää, ettei ymmärrä häntä tai pyytää kuittia kaikista maksuista. Mikäli sekään ei auta niin rauhallinen ja kohtelias käytös yhdessä hymyilyn kanssa poistaa suurimmat ongelmat. Jos kuljettajasi saa sakot tai joutuu ongelmapoliisin silmätikuksi niin se on hänen ongelmansa ja siihen ei kannata puuttua, ellei ole ihan pakko. Huumausaineita ei Indonesiassa katsota todellakaan hyvälle, joten jos niiden kanssa puuhaat niin tiedossa voi olla oppitunti paikallisesta “oikeudesta”.
Hyvällä käytöksellä selviää paitsi korruptoituneista poliiseista niin myös kaikista muista tilanteista. Indonesialaisille kasvojen säilyttäminen on erittäin tärkeää. Räyhääminen, äänen korottaminen ja syyttäminen eivät ole hyviä ratkaisuja missään tilanteessa. Mitä tulee vasempaan käteen niin ole kuin sitä ei olisikaan. Sillä voi rääppiä hanuriaan, mutta siihen se sitten jääkin. Käytä aina oikeaa kättä tilanteessa kuin tilanteessa! Suomalaisille tuttu kättely toimii myös Indonesiassa, mutta “kovemmin on paremmin” -ajattelumalli on unohdettava. Kättely on enemmänkin kevyt kämmenten kosketus, jota voi seurata myös käden vieminen sydämen päälle.
Monen muun Aasian maan tavoin sisällä ei löntystellä kengät jalassa eikä jalkapohjia esitellä muille. Käsien ristiminen tai niiden pitäminen lantiolla voidaan tulkita vihamielisyydeksi. Jos olet vieras ja sinulle tarjotaan juomaa, ei sitä kannata juoda loppuun ellet halua lisää. Näitä yksinkertaisia tapoja noudattamalla annat itsestäsi paljon paremman kuvan ja kaikki sujuu varmasti helpommin.
Aika: 29.07.2007 kello 16:36
Olemme mietiskelleet maita, joissa haluaisimme vierailla kolmen kuukauden aikana. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että Filippiinit on karsittava matkasuunnitelmasta pois, sillä se aiheuttaisi liian suuren loven matkabudjettiin. Edullisen hinnan takia ja luontoa säästääksemme yritämme matkata mahdollisimman paljon maa- ja meriteitse.
Jaamme matkakohteet karkeasti kolmeen alueeseen, joissa jokaisessa vietämme noin kuukauden. Alueelta toiselle siirrymme suoraan, vaikka matkutustusajat venyisivätkin pitkiksi. Meille ei ole tärkeintä keräillä mahdollisimman montaa leimaa passiin eikä nähdä kerralla lukemattomia paikkoja vaan haluamme nähdä isolta alueelta pieniä osa-alueita. Näin matkaväsymys ei pääse iskemään eikä liiallisella juoksemisella turruta itseään. Jos yrittää kahmia kerralla huikeita määriä kokemuksia, mikään ei tunnu enää miltään eikä jaksa innostua näkemästään.
Matkamme ensimmäinen osa-alue on Thaimaa. Reissumme alkaa Bangkokista ja huristamme junalla Pohjois-Thaimaahan. Vietämme siellä aikaa ainakin Mikan vanhempien kanssa, oman perheeni matkasuunnitelmat ovat vielä tässä vaiheessa avoinna. Chiang Rai on yksi uusista Pohjois-Thaimaan kohteista, johon aiomme tutustua. Lopulta hivuttaudumme Koillis-Thaimaan kautta Kambodzhaan.
Toinen osa-alue kattaa Kambodzhan ja Vietnamin, jossa pyörimme yhteensä noin kuukauden ajan. Angkor Wat on varmasti yksi vierailun arvoisista paikoista. Muita kohteita ja reittisuunnitelmaa selvittelemme lähiaikoina. Kierroksen jälkeen palaamme takaisin Thaimaahan, jonka läpi ajelemme junalla kohti Koh Taon sukellusmestoja.
Kolmas ja viimeinen etappi on Thaimaan eteläpuolella sijaitsevat Malesia ja Indonesia. Pikaisesti saatamme pistäytyä myös Singaporessa. Koska Indonesia on lukuisista saarista muodostuva valtio ja levittäytyy hyvin laajalle alueelle, emme aio koluta jokaista saarta vaan teemme muutamia pidempiä reissuja. Indonesiassa on tarkoitus ainakin sukeltaa, muut aktiviteetit ja reissusuunnitelmat ovat täysin avoinna.
Paluumatkalla joutunemme turvautumaan lentokoneeseen, koska paluumatka Bangkokiin Indonesian perukoilta kestäisi yksinkertaisesti liian kauan. Paluulento lienee fiksuinta ottaa Bangkokista, sillä muista maista lähteviä lentoja Suomeen on vähän ja suurin osa lennoista koukkaa joka tapauksessa Bangkokin tai jonkin muun kaupungin kautta.
Koska paljon maita lyhyessä ajassa ei tunnu luontevalta ratkaisulta, jätämme luultavasti Myanmarin, Kiinan ja Laosin tällä kertaa väliin. Nyt maita on koluttavana jo viisi kappaletta, eikä siihen kannata enempää tunkea. Toisissa maissa olemme pidempään ja toisissa vähemmän aikaa eikä suinkaan niin, että lymyämme tasan kaksi viikkoa samassa kohteessa ja sitten vaihdamme paikkaa.
Aika: 25.07.2007 kello 22:12
Vajaan 14 miljoonan asukkaan Kambodza on kokenut historiansa aikana melkoista myllerrystä. Sotia, sortoa ja kansanmurhia kestänyt valtio on kuitenkin viime vuosina alkanut nousta jaloilleen vaikka onkin edelleen köyhä kehitysmaa. Kansalaisten kokemien hirveyksien jälkeen voisi kuvitella, että he olisivat ihan kypsiä ulkomaalaisiin, mutta niin ei kuitenkaan ole.
Kambodzasta ei vielä ole tullut suuri turistimaa, vaikka turistien määrä siellä lisääntyykin kaiken aikaa. Tällä on varmasti negatiivisia vaikutuksia, mutta toisaalta se on maan toiseksi suurin elinkeino ja parantaa merkittävästi paikallisten taloudellista tilannetta. Ainoastaan tekstiiliteollisuus on turistia suurempi bisnes, mutta tämäkin asetelma tulee lähivuosina muuttumaan sillä turismi on Kambodzan nopeimmin kasvava elinkeino.
Maan pääuskonto on theravada-buddhalaisuus ja virallinen kieli khmeri. Toisin kuin naapurimaiden kielet, se ei ole tooninen, mutta sillä on oma kirjoitusjärjestelmänsä. Kambodian rahayksikkö on riel. Yksi euro vastaa noin 5600 rieliä. Suomesta matkaavilla on oltava viisumi. Mikäli sellaista ei ole järjestänyt etukäteen niin sellaisen voi hankkia myös lentoasemilta sekä useilta rajanylityspaikoilta.
Maa on varsin turistiystävällinen. Erityisesti maan pääkaupunki Phenom Penh sekä Siam Reap ovat mukautuneet turisteihin, mutta mentäessä syrjäisemmille seuduille on syytä mukautua itse paikallisten tapoihin. Siistillä ja peittävällä pukeutumisella saa varmasti hyväksyvämpiä katseita kuin bikineissä ja shortseissa rilluttelu. Turvallisuudesta ei tarvitse olla huolissaan ja terveellä järjellä pärjää hyvin. Pimeille ja syrjäisille kaduille ei välttämättä kannata lähteä hortoilemaan, mutta missäpä kannattaisi. Tylyn historiansa jäljiltä maan syrjäisimmillä alueilla on jonkinlainen maamiinojen vaara, mutta juttelemalla paikallisten asukkaiden kanssa ei niistäkään ole ongelmaa. Ulkoasiainministeri antoi 6.6.2007 matkustustiedotteen, jossa varoitetaan myös ylilastia kuljettavista veneistä ja autoista.
Kulinaristille Kambodza tarjoaa monen muun Aasian maan tavoin paljon kokeiltavaa. Ruoka ei ole yhtä voimakkaasti maustettua kuin naapurimaissa ja se on erittäin halpaa. Kaikenlaisia varoituksia eri ruokalajien riskeistä on netti pullollaan, mutta jokainen tunkekoot naamansa mäskiä omaa kroppaansa tunnustellen. Putkivesi ei ole juomakelpoista eli vesipulloja on syytä pitää mukanaan eikä käsihygian merkitystä voine liikaa korostaa.
Jos kuitenkin sattuu niin ikävästi, että pöpö yllättää niin Kambodza ei ole paras mahdollinen paikka jäädä sairastamaan. Terveydenhuolto ei ole vielä kehittynyt länsimaiselle tasolle ja laadukkaasta hoidosta joutuu maksamaan hirvittävää hintaa. Tiedossa voikin olla siirto esimerkiksi Thaimaahan eikä sekään lysti ole edullista, joten asianmukaiset vakuutukset on hyvä hoitaa kuntoon ennen lähtöä.
Kambodzan ilmasto on trooppinen. Ilma on suomalaisesta näkökulmasta kuuma ympäri vuoden, mutta sadekaudella (toukokuu-lokakuu) lämpötilat voivat nousta jopa 40 asteeseen. Miellyttävin matkustusaika sijoittuu marras-tammikuun vaihteeseen, jolloin lämpötila ja kosteus pysyvät inhimillisissä lukemissa.
Kambodza on yksi meidän suosikkikohteista, joten on hyvin todennäköistä että tulemme viettämään siellä jonkin aikaa. Se, mitä siellä teemme, on vielä epäselvää, mutta ainakin maan monipuolinen luonto vetää puoleensa.
Kirjoitukset