Ulkoasiainministeriöltä pamahti eilen pihalle kaksi uutta matkustustiedotetta. Kambodzan tiedotteessa ei oikeastaan ollut mitään uutta. Phnom Penhissä turisteja on ryöstelty kuten ennenkin, joten pieni varovaisuus on paikoillaan. Tiedotteessa varoiteltiin erityisesti moottoripyörillä liikkuvista varkaista.

Se kertoo siitä, että turistit kävelevät edelleen helposti vietävät napposkassit olallaan. Jos tavaraa on enemmän, suosittelen siirtymään reppuun sillä sitä ei ohiajolla selästä niin vaan viedä.

Laosissa joitakin matkaajia on ryöstetty tie- ja vesiosuuksilla, mutta maa on kuitenkin ihan turvallinen kohde matkustaa. Vietnamin sodan fiiliksissä kylvetyt miinakentät ovat asia, johon kannattaa suhtautua terveellä vakavuudella. Meidänkin kohteista Savannakhet on ahkerasti miinoitettu, joten joutava metsissä samoilu on parempi jättää toiseen paikkaan.

Humeksia kanssa painivien on hyvä muistaa, että maahan ollaan suunnittelemassa astetta topakampaa rangaistuskäytäntöä. Vankilareissu voi olla pitkä ja pahimmassa tapauksessa hallussapidosta, valmistuksesta, salakuljetuksesta tai kaupasta saattaa läsähtää nappi otsaan. Drugs are bad, mmmkay?

Olemme yrittäneet selvittää paikallisia tapoja ja sääntöjä mahdollisimman tarkasti, mutta matkustustiedote osasi silti yllättää. En tiedä miten olemme tällaisen yksityiskohdan ohittaneet: Laosilaiset tarvitsevat erityisen luvan maansa viranomaisilta, jos kutsuvat kotiinsa ulkomaalaisia vieraita. Mikä vitsikkäintä, tästä rikoksesta voidaan rankaista myös ulkomaista vierasta. Fiksua lienee harkita kahteen kertaan ennen kuin työntää nokkansa paikallisten koteihin.

Mitään sen erikoisempaa tiedotteissa ei sitten ollutkaan. Ne normaalit, lähes joka maahan pätevät asiat on hyvä pitää mielessä. Kun on vähän varovaisempi eikä hölmöile niin kaikki sujuu paljon paremmin.

Matkustustiedote: Kambdoza
Matkustustiedote: Laos

* * * *

Laosin kutsumislupa-asia vaikutti niin omituiselta, että päätimme ottaa yhteyttä Suomen suurlähetystöön Thaimaassa. Kysyimme, että millaisilla yhteyksissä tällainen lupa on anottava ja koskeeko se ihan arkisia kahvilla käyntejä. Saimme vastauksen, mutta se ei tarkentanut asiaa juuri lainkaan: Laosin viranomaiset päättävät, milloin vierailulupaa tarvitaan. Paikallisen kutsujan tulee hoitaa lupa-asiat kuntoon maansa viranomaisten kanssa (ns. Head of Village).

Pari kaupunkia

Etelä-Laos on matkaajalle pieni haaste, sillä sieltä ei löydy kuin pari suurempaa kaupunkia ja loput ovat pienempiä kyliä. Se ja turismin vähyys ovat varmasti syinä sille, että alueen julkinen liikenne ei ole laadultaan lähimainkaan esimerkiksi Thaimaan tasoa. Hyvä valmistautuminen tekeekin reissaamisesta paljon nautittavampaa.

Thaimaan rajan tuntumassa sijaitseva 66 000 asukkaan Pakse toimii alueen liikennekeskuksena ja monille se ei juuri muuta olekaan. Kaupungissa on muutamia ravintoloita, temppeleitä sekä museo, mutta mitään erikoisempaa sillä ei ole tarjota. Suurin osa matkaajista hyppää Paksesta bussiin ja ottaa suunnan kohti pohjoista.

Hieman yli 200 kilometria Paksesta pohjoiseen sijaitsee 124 000 asukkaan Savannakhet. Se on Etelä-Laosin suurin kaupunki, joka ei koostaan huolimatta tarjoa juuri Paksea kummempaa. Hyvän sijainnin takia monet viettävät siellä silti yön tai pari ennen kuin jatkavat matkaansa Pohjois-Laosiin tai Vietnamiin.

Saaristoja ja viidakkoa

Reilut 100 kilometria Paksen eteläpuolella sijaitsee Si Phan Don, jossa Mekong-joki haarautuu moneen osaan muodostaen lukuisia saarekkeita. Saarekkeista suurin on Don Khong. Alue vetää ihmisiä puoleensa upean ympäristönsä ansiosta ja Lonely Planet puhuukin siitä yhtenä luonnon ihmeenä. Metsän siimeksessä luikertelevan joen lisäksi siellä voi nähdä myös vesiputouksia, vesipuhveleita, tulikärpäsiä sekä leikkisiä mutta uhanalaisia iravadindelfiinejä.

Etelä-Thaimaan itäosa on vuoristoista viidakkoa, mutta siellä on lukuisia pieniä kyliä. Valokuvaajille nämä alueet ovat varmasti oikeita helmiä. Julkiset kulkupelit eivät viidakkokyliin kulje eli niihin pääseminen vaatii neuvottelutaitoja. Kunhan hinnasta vaan päästään yhteisymmärrykseen niin paikalliset autokuskit ovat varmasti innokkaita kuskaamaan valkonaamoja mihin tahansa.

Seikkailumielellä liikenteeseen

Kuten arvata saattaa, ei reissaamaan kannata lähteä sillä ajatuksella, että pääsee matkustamaan viiden tähden bussissa päällystettyjä teitä pitkin. Osa teistä on jollain tavalla päällystettyjä, mutta suurin osa on käytännössä katsoen hiekkateitä. Suosituimpien alueiden välillä kyllä kulkee busseja ja osa niistä on varsin laadukkaita, mutta positiivinen asenne ja seikkailumieli kannattaa pakata rinkkaan. Paksesta etelään on mahdollista päästä myös Mekong-jokea pitkin. Se on bussiin verrattuna hidasta, mutta tarjoaa varmasti mielenkiintoisen elämyksen. Lyhyempiä seikkailuja varten on mahdollista vuokrata mopoja sekä polkupyöriä.

Yritämme lähipäivien aikana tarkentaa reittisuunnitelmaamme. Etelä-Laos vaikuttaisi kyllä kuvaamisen kannalta ihanteelliselta paikalta ja se tarjoaisi varmasti ainutlaatuisen seikkailun, jota ei muualla pääsisi kokemaan. Emme vaan vielä tiedä kuinka se istuu aikatauluumme ja muuhun suunnitelmaan, mutta eiköhän sekin selviä tulevien päivien aikana.

Reissasipa sitten mihin päin maapalloa tahansa, on viisumien ja muiden asiakirjojen tarpeellisuus hyvä selvittää. Se on ikävä tilanne, jos kohdemaan lentokentällä törmääkin tullimiehen käteen ja loma loppuu ennen kuin se edes alkaa.

Viisumin hakeminen on varsin vaivatonta eikä se useimmiten tarvitse muuta kuin voimassa olevan passin, pari passikuvaa sekä nipun rahaa. Useimpien maiden kohdalla homma pelaa niin, että edellä mainitut rojut sekä maksettu palautuskuori pistetään kirjatussa kuoressa kohdemaan suurlähetystöön ja joidenkin päivien jälkeen sieltä palautuu passi, johon viisumi on kiinnitetty.

Thaimaa

Thaimaahan suomalaisten on helppo mennä, sillä siellä voi oleskella 30 päivää ilman viisumia. Passin on kuitenkin oltava voimassa tuona aikana. Mikäli matka venähtää pidemmäksi, on viisumin hankinta edessä ja tuolloin passin on oltava voimassa matkan ajan ja vähintään kuusi kuukautta maahantulopäivästä lähtien. 60 vuorokauden turistiviisumi maksaa noin 20 euroa.

Laos

Laosissa tilanne on hieman toinen, sillä sinne ei suomituristilla ole mitään asiaa ilman viisumia. Tilanne on kuitenkin siitä helppo, että monilla rajanylityspaikoilla myönnetään 30 päivän viisumeita. Rajalla parasta valuuttaa ovat USA:n dollarit ja hintaa viisumilla on noin 30-40 dollaria. Vaihtoehtoisesti sen voi hakea myös etukäteen Laosin suurlähetystöistä. Lähin suurlähetystö sijaitsee Tukholmassa.

Vietnam

Vietnamissa alle 15 päivän oleskeluun ei vaadita viisumia. Sitä pidemmille matkoille viisumi on hankittava Vietnamin suurlähetystöstä, Helsingistä. Kuukauden viisumilla on hintaa 45 euroa. Passin on oltava voimassa kolme kuukautta maahantulopäivästä lähtien. Ulkoasiainministeriön mukaan Vietnamiin saapuvalla tulee olla edestakainen lentolippu tai lippu muuhun maahan maasta poistumista varten. Tässä meillä on pieni selvitteleminen, sillä menemme Vietnamiin bussilla ja sillä myös lähdemme sieltä.

Kambodza

Kambodzaan ei Laosin tavoin pääse ilman viisumia. Niitä on kuitenkin saatavana sekä Thaimaan että Vietnamin rajanylityspaikoilla 20 dollarin hintaan. Korkeampiakin hintoja on kyllä vastaan tullut. Vaihtoehtoisesti viisumin voi hankkia konsulaatista joko Vietnamista tai Thaimaasta. Ihmisten kokemuksien mukaan konsulaatti saa viisumit askarreltua yhden päivän aikana, kunhan passit ja rahat toimittaa sinne ennen kello kymmentä. Kambodzan viisumi on voimassa 30 päivää ja rahalla sitä voi pitkittää vielä toiset 30 päivää.

Malesia

Malesiassa on kahdenlaisia rajoituksia, mutta lyhyellä matkalla kumpikaan niistä ei aiheuta toimenpiteitä. Malesian niemimaalla ja Sabahin osavaltiossa suomalaiset saavat oleskella viisumivapaasti kolme kuukautta. Sarawakin osavaltiossa vapautta riittää vain yhdeksi kuukaudeksi. Viisumien hankkiminen tulee siis lähinnä kyseeseen silloin kun maahan aikoo mennä töihin.

Indonesia

Indonesia liittyy Laosin ja Kambodzan kanssa niihin maihin, jonne ei pääse ilman viisumia. Tietyiltä lentokentiltä suomalaiset voivat saada 30 vuorokauden viisumin. Jos et satu menemään oikealle lentokentälle niin jäljelle jäävä vaihtoehto on etukäteen hakeminen lähimmästä Indonesian suurlähetystöstä, jollainen löytyy Helsingistä. Etukäteen haettu viisumi on voimassa kaksi kuukautta maahantulopäivästä. Passin on Indonesian kohdalla oltava voimassa kuusi kuukautta maasta poistumisen jälkeen.

Meidän on siis varattava matkalle nippu USA:n dollareita sekä läjä passikuvia. Näiden tietojen perusteella emme hae Suomesta kuin Indonesian viisumit. Laosin viisumit ostamme rajalta ja Kambodzan Ho Chi Minhistä tai viimeistään rajalta. Thaimaassa, Vietnamissa ja Malesiassa oleskelemme niin lyhyitä aikoja kerrallaan, ettei niihin tarvitse hakea viisumia lainkaan.

Viisumisäädöksistä ja muista ajankohtaisista asioista kannattaa lukea Ulkoasiainministeriön sivuilta.

Perusmatkaajan on hyvä hankkia itselleen rokote A- ja B-hepatiittia vastaan, sillä molemmat on mahdollista saada jo täältä Suomesta. Niiden lisäksi on hyvä varmistaa, että kroppaan on tökätty piikit kurkkumätää, jäykkäkouristusta, tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan. Suurimmalta osalta suomalaisista nämä löytyvätkin.

Tutkin hieman noita rokotussivustoja ja Thaimaata ympäröiviin maihin on tällä hetkellä edellä mainittujen perusrokotusten lisäksi varsin yleiset suositukset. Joka maahan suositellaan harkitsemaan rokotuksia japanin aivotulehdusta ja lavantautia vastaan. Indonesiaan menevien on syytä tarkistaa myös koleran tilanne.

Näiden lisäksi on tietysti tämä ikuisuuskysymys malarialääkityksen tarpeellisuudesta. Malariaanhan ei ole olemassa rokotetta vaan ainoastaan estolääkitys joka sekään ei ole mikään sataprosenttinen suoja. Malarialääkkeet ovat siitä ilkeitä, että ne ovat joko kalliita tai sitten niistä voi tulla vahvoja sivuvaikutuksia. Tämä on varmasti syynä siihen, että kokeneemmat matkaajat eivät niitä suosittele ihan pieneen hätään. Lääkäri ei voi tietenkään vähätellä lääkityksen tarpeellisuutta, mutta hänkin totesi että ensisijainen suoja malariaa vastaan on asianmukainen vaatetus, sillä malaria leviää itikoiden välityksellä.

Meidän matka suuntautuu epäilemättä sivumpaan suurimmista turistialueista ja kaupungeista joten rokotteet eivät ole se osa-alue jossa aiomme säästää. Itse aion tälläkin kertaa käydä lääkäriltä kyselemässä ajantasaisimmat tiedot ennen matkaa. Hepatiiteista ei nyt tarvitse huolehtia sillä Twinrix-piikkien teho kestää ainakin seuraavat 10 vuotta.

Malarian suhteen on tehtävä vielä päätöksiä, sillä tulemme olemaan todennäköisesti kohtalaisen pitkiä aikoja riskialueilla. Viime reissulla mukana oli Malaronea, mutta hintansa takia se tuskin tulee tällä kertaa kysymykseen. Heti seuraava vaihtoehto lienee Lariam, joka on tunnettu sen kiukkuisista sivuvaikutuksista, jotka voivat kestää pitkään.

En lähtenyt vielä tutkimaan sen enempää hintoja ja eri operaattoreiden eroja, mutta tässä on ainakin pieni lista eri maiden operaattoreista:

Thaimaa

• AIS
• DTAC

Laos

• ETL
• Tigo

Kambodža

• MobiTel
• Camshin
• Telekom Malaysia International

Vietnam

• Mobifone
• VinaPhone
• S-Fone
• Viettel

Malesia

• Celcom
• Digi
• Maxis
• TimeCel

Singapore

• MobileOne
• Singtel
• StarHub

Indonesia

• Excelcom
• Indosat
• Lippotel
• Telkomsel