<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Aasia 2008 &#187; Kambodža</title>
	<atom:link href="http://www.saaste.net/aasia2008/archives/category/maat/kambodza/feed" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://www.saaste.net/aasia2008</link>
	<description>Kaksi harrastelijavalokuvaajaa lähtee kolmeksi kuukaudeksi Aasiaan</description>
	<lastBuildDate>Thu, 10 Apr 2008 19:01:20 +0000</lastBuildDate>
	<generator>http://wordpress.org/?v=2.9.2</generator>
	<language>en</language>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
			<item>
		<title>Kamppaillen Kaakkois-Aasiassa</title>
		<link>http://www.saaste.net/aasia2008/archives/273</link>
		<comments>http://www.saaste.net/aasia2008/archives/273#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 17 Mar 2008 13:26:28 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Mika Hiltunen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Kambodža]]></category>
		<category><![CDATA[Nähtävyydet]]></category>
		<category><![CDATA[Thaimaa]]></category>
		<category><![CDATA[Vietnam]]></category>
		<category><![CDATA[Yleinen]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.saaste.net/aasia2008/archives/273</guid>
		<description><![CDATA[Erilaiset kamppailulajit ovat kuuluneet ihmisen historiaan jo pitkään. Monien lajien syntyhistoria alkaa jostain Aasian maasta. Sieltä ne ovat kulkeutuneet länsimaihin sotilaiden, valtaajien, merimiesten ja muiden matkaajien mukana. Aasiaa voidaankin pitää hyvin kamppailulajien syntypaikkana. Vaikka kaikki lajit eivät olekaan sieltä kotoisin niin iso osa lajeista pohjautuu vahvasti johonkin Aasialaiseen lajiin.

Vanhojen lajien historia on kaikkea muuta kuin [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Erilaiset kamppailulajit ovat kuuluneet ihmisen historiaan jo pitkään. Monien lajien syntyhistoria alkaa jostain Aasian maasta. Sieltä ne ovat kulkeutuneet länsimaihin sotilaiden, valtaajien, merimiesten ja muiden matkaajien mukana. Aasiaa voidaankin pitää hyvin kamppailulajien syntypaikkana. Vaikka kaikki lajit eivät olekaan sieltä kotoisin niin iso osa lajeista pohjautuu vahvasti johonkin Aasialaiseen lajiin.</p>
<p><span id="more-273"></span></p>
<p>Vanhojen lajien historia on kaikkea muuta kuin urheilullinen. Kysymys on lähes poikkeuksetta ollut sotataidosta. Ennen tuliaseiden tuloa sotilaan kyky käyttää kehoaan aseena oli korvaamaton. Lajeissa on edelleen mukana aseita kuten miekkoja, keppejä sekä tikareita. Monien maiden historiasta löytyy köyhyyttä, sortoa, kaaosta ja orjuutta, jotka ovat kaikki olleet omiaan kehittämään tylyjä ja tehokkaita itsepuolustusmenetelmiä.</p>
<p>Seuraavassa on pari tiivistä poimintaa Kaakkois-Aasiassa harrastettavista kamppailulajeista.</p>
<h3>Muay Thai</h3>
<p><a href='http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2008/03/muay_thai.jpg' title='Muay thai -ottelut käydään täydellä kontaktilla. Tehokkaat potkut sekä kyynärpää- ja polvitekniikat ovat lajin tavaramerkkejä. Kuva: Hanna Tyrväinen' rel='lightbox[kamppaillen-kaakkois-aasiassa]'><img src='http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2008/03/muay_thai.thumbnail.jpg' alt='Muay thai -ottelut käydään täydellä kontaktilla. Tehokkaat potkut sekä kyynärpää- ja polvitekniikat ovat lajin tavaramerkkejä. Kuva: Hanna Tyrväinen' class='alignright' /></a></p>
<p>Thaimaa on tunnettu kansallislajistaan muay thaista, joka kotoisammin tunnetaan thainyrkkeilynä. Sen esimuodon muay boranin sanotaan olevan jopa 2000 vuotta vanha, joten lajilla on todella pitkä historia.</p>
<p>Usein thainyrkkeilijät aloittavat uransa hyvin nuorena. He saattavat asua salilla ja otella viikoittain tai jopa useita kertoja viikossa. Monille se on tapa elättää itsensä ja perheensä. Lajin ja harjoittelun kovuudesta johtuen thainyrkkeilijöiden ura päättyy varsin nuorena. Usein he kuitenkin jatkavat lajin parissa valmentajina.</p>
<p>Thainyrkkeilyä pidetään varsin brutaalina lajina mitä se tietyssä mielessä onkin. Ottelut käydään pystyssä eli niissä ei ole mattopainia tai lukkoja. Sekä lyöminen että potkiminen on sallittua keskivartaloon ja päähän. Lisäksi potkuja saa suunnata myös jalkoihin. Perinteisten lyöntien ja potkujen lisäksi myös kyynärpäälyönnit sekä polvipotkut ovat sallittuja. Ottelijat käyttävät suojina nyrkkeilyhansikkaita.</p>
<p>Muay thaita läheisesti muistuttavia lajeja harrastetaan myös Thaimaan naapurimaissa. Burmalla on lethwei, Laosilla muay lao, Kambodzalla pradal serey ja Malesialla tomoi. Thaimaan armeijalle lajista on kehitetty oma versio, josta käytetään nimeä lerdrit.</p>
<h3>Labokator</h3>
<p><a href='http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2008/03/khmer_boxers.jpg' title='Khmer-ottelijat harjoittelevat polvipotkuja toistensa rintakehään. Kuva: Akshay Mahajan' rel='lightbox[kamppaillen-kaakkois-aasiassa]'><img src='http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2008/03/khmer_boxers.thumbnail.jpg' alt='Khmer-ottelijat harjoittelevat polvipotkuja toistensa rintakehään. Kuva: Akshay Mahajan' class='alignright' /></a></p>
<p>Kambodzan historiaan kuuluva labokator on laji, jota käyttivät jo muinaiset Angkorin sotajoukot. Vielä nykyäänkin harrastajat kunnioittavat pukeutumisessaan lajin historiaa mukailemalla khmer-sotilaiden uniformua: vyötärölle kiinnitetään huivi ja pään sekä hauiksien ympärille laitetaan silkkinauhat.</p>
<p>Labokatorissa on edelleen jäljellä sotataidon henki, sillä toisin kuin muay thaissa, siinä ottelut jatkuvat myös maassa ja tekniikkavalikoima on paljon laajempi. Lajin ajatuksena on muuntaa koko keho aseeksi ja siksipä osumia viedään perille myös päällä, vyötäröllä ja sormilla. Laji jakautuu 341 tyyliin, jotka kaikki hakevat tekniikkansa luonnosta. Joukkoon mahtuu lukuisia tekniikoita, joiden tarkoitus on aiheuttaa mahdollisimman suurta vahinkoa nopeasti tai jopa tappaa.</p>
<h3>Vovinam</h3>
<p>1900-luvulla Ranskan vallan alaisessa Vietnamissa kehittynyt laji on sekoitus monia kamppailulajeja. Laji painottaa fyysisen kunnon lisäksi vahvasti myös henkiseen kehitykseen. Moni lajeista käyttää joko kovaa tai pehmeää tyyliä, mutta vovinam pyrkii käyttämään kumpaakin tehokkaasti. Ajatuksena on, että kova voidaan päihittää pehmeällä ja päinvastoin. Vovinamin opit eivät rajoitu ainoastaan salille tai kehään vaan ne pyritään omaksumaan jokapäiväiseen elämään.</p>
<p>Tyyliltään vovinam eroaa melkoisesti muay thaista ja labokatorista. Lajin erikoisuutena ovat saksipotkut sekä erilaiset hyppyihin yhdistetyt jalkalukot, joilla vastustaja pyritään kaatamaan. Siksipä ottelut muistuttavatkin paljon korealaista taekwondoa. </p>
<p>Vovinam on levinnyt varsin laajasti Vietnamin ulkopuolelle. Onkin varmasti vain ajan kysymys milloin se rantautuu myös Suomeen.</p>
<h3>Räväkkää viihdettä</h3>
<p><a href='http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2008/03/gambling_by_darren_on_the_road.jpg' title='Monille paikallisille uhkapelaaminen on muay thai -otteluiden suola. Kuva: Darren On The Road' rel='lightbox[kamppaillen-kaakkois-aasiassa]'><img src='http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2008/03/gambling_by_darren_on_the_road.thumbnail.jpg' alt='Monille paikallisille uhkapelaaminen on muay thai -otteluiden suola. Kuva: Darren On The Road' class='alignright' /></a></p>
<p>Pelkästään Kaakkois-Aasian alueilla kamppailulajeja on niin käsittämätön määrä, ettei niitä yksinkertaisesti kannata tämän enempää listata. Kiinnostuneiden kannattaa tutustua esimerkiksi silatiin, long lomiin, kaliin sekä kombataan. Monien lajien kohdalla kysymys on lähinnä painotuksista ja pienistä vivahde-eroista. Ulkopuolisen silmin lukuisat lajit voivat näyttää hyvin samalta.</p>
<p>Ottelut ovat varsin hupaisaa viihdettä, vaikka monet eivät osaakaan ottaa sitä sellaisena. Niissä ei koskaan ole kysymys vihasta vaan ainoastaan vastustajan ja itsensä voittamisesta. Moniin lajeihin kuuluu olennaisena osana rituaaleja, joilla osoitetaan kunnioitusta jumalille, esi-isille, valmentajille, vastustajille sekä katsojille. Kun lajeja katsoo hieman lähempää, niin niistä löytää paljon muutakin kuin vain turpaan mättämistä.</p>
<p>Otteluissa tunnelma on yleensä hyvin tiivis ja ilma täyttyy kiivaista kannustushuudoista. Vedonlyönti on keskeinen osa ottelua ja joillekin se onkin tärkein syy saapua kehän laidalle kannustamaan kohdettaan voittoon. Mikäli liikut Kaakkois-Aasian suunnalla ja haluat hieman erilaisen matkailuelämyksen niin suosittelen suuntaamaan johonkin suureen otteluun.</p>
<h3>Harrastukseen mukaan?</h3>
<p>Matkaajien on mahdollista päästä sisään lajien maailmaan. Erityisesti Thaimaassa on lukuisia saleja, jotka ottavat valkonaaman vastaan hyvillä mielin. Tarjolla on päivän kokeiluja, viikon intensiiviharjoitteluja ja innokkaimmat voivat jäädä treenaamaan pidemmäksikin aikaa.</p>
<p>Tässä on kuitenkin syytä pitää järki päässä. Kamppailulajit ovat kokemattoman käsissä veitsi, jolla viiltää todennäköisimmin itseään sormeen. Älä ryntää salille suin päin siinä toivossa, että sinusta tulisi mestari viikon harjoittelun jälkeen. Lyhyessä ajassa saat ainoastaan maistiaisen siitä kuinka thait treenaavat itsensä kuntoon. Harjoittelun alkumetreillä iso osa loukkaantumisista sattuu nimenomaan omasta taitamattomuudesta eikä suinkaan vastustajan käsittelystä. Tiedä omat rajasi.</p>
<p>Älä missään tapauksessa ota osaa kaduilla tai kaupungin laitasaleilla käytäviin turistiotteluihin, joihin kuka tahansa saa osallistua. Siellä saat todennäköisimmin turpaasi ja hyppäät välittömästi pois matkavakuutuksen piiristä. Netistä löytyy myös tarinoita siitä, kuinka voitollaan paikallisen &#8220;mestarin&#8221; nolannut turisti on mäiskitty ja ryöstetty porukalla ottelun jälkeen. Pidä siis uhosi ja egosi kurissa.</p>
<p>Muay thaita on mahdollista harrastaa myös Suomessa. Siitä puuttuu tietenkin se Thaimaan mukana tuoma karuus, mutta se on ainakin turvallinen tapa kokeilla lajin sopivuutta itselleen. Lisätietoja harjoittelumahdollisuuksista löytyy <a href="http://www.muaythai.fi/">Suomen Muay Thai -liiton sivuilta</a>.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.saaste.net/aasia2008/archives/273/feed</wfw:commentRss>
		<slash:comments>1</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Yllätyksiä matkustustiedotteissa</title>
		<link>http://www.saaste.net/aasia2008/archives/264</link>
		<comments>http://www.saaste.net/aasia2008/archives/264#comments</comments>
		<pubDate>Tue, 04 Mar 2008 10:06:54 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Mika Hiltunen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Kambodža]]></category>
		<category><![CDATA[Laos]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.saaste.net/aasia2008/archives/264</guid>
		<description><![CDATA[Päivitetty 6.3.2008 kello 12:40

Ulkoasiainministeriöltä pamahti eilen pihalle kaksi uutta matkustustiedotetta. Kambodzan tiedotteessa ei oikeastaan ollut mitään uutta. Phnom Penhissä turisteja on ryöstelty kuten ennenkin, joten pieni varovaisuus on paikoillaan. Tiedotteessa varoiteltiin erityisesti moottoripyörillä liikkuvista varkaista.
Se kertoo siitä, että turistit kävelevät edelleen helposti vietävät napposkassit olallaan. Jos tavaraa on enemmän, suosittelen siirtymään reppuun sillä sitä ei [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p><em>Päivitetty 6.3.2008 kello 12:40</em></p>
<p><a href='http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2008/03/cambodian_road.jpg' title='Mikäli liikut tyylikäs laukku olalla Kambodzan kaduilla, saatat päästä tutustumaan moottoripyörällä ratsastaviin varkaisiin. Kuva: Nathan Nelson' rel='lightbox[yllatyksia-matkustustiedotteissa]'><img src='http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2008/03/cambodian_road.thumbnail.jpg' alt='Mikäli liikut tyylikäs laukku olalla Kambodzan kaduilla, saatat päästä tutustumaan moottoripyörällä ratsastaviin varkaisiin. Kuva: Nathan Nelson' class='alignright' /></a></p>
<p>Ulkoasiainministeriöltä pamahti eilen pihalle kaksi uutta matkustustiedotetta. Kambodzan tiedotteessa ei oikeastaan ollut mitään uutta. Phnom Penhissä turisteja on ryöstelty kuten ennenkin, joten pieni varovaisuus on paikoillaan. Tiedotteessa varoiteltiin erityisesti moottoripyörillä liikkuvista varkaista.</p>
<p>Se kertoo siitä, että turistit kävelevät edelleen helposti vietävät napposkassit olallaan. Jos tavaraa on enemmän, suosittelen siirtymään reppuun sillä sitä ei ohiajolla selästä niin vaan viedä.</p>
<p><span id="more-264"></span></p>
<p>Laosissa joitakin matkaajia on ryöstetty tie- ja vesiosuuksilla, mutta maa on kuitenkin ihan turvallinen kohde matkustaa. Vietnamin sodan fiiliksissä kylvetyt miinakentät ovat asia, johon kannattaa suhtautua terveellä vakavuudella. Meidänkin kohteista Savannakhet on ahkerasti miinoitettu, joten joutava metsissä samoilu on parempi jättää toiseen paikkaan.</p>
<p><a href='http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2008/03/mag.jpg' title='Jos näet tällaisia laattoja jalkojesi juuressa, on parempi hidastaa vauhtia. Mine Action Group siivoaa sodan jälkiä ja merkitsee turvallisia reittejä kyseisillä laatoilla. Parempi siis pysyä niiden lähellä. Kuva: Jordan Sitkin' rel='lightbox[yllatyksia-matkustustiedotteissa]'><img src='http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2008/03/mag.thumbnail.jpg' alt='Jos näet tällaisia laattoja jalkojesi juuressa, on parempi hidastaa vauhtia. Mine Action Group siivoaa sodan jälkiä ja merkitsee turvallisia reittejä kyseisillä laatoilla. Parempi siis pysyä niiden lähellä. Kuva: Jordan Sitkin' class='alignleft' /></a></p>
<p>Humeksia kanssa painivien on hyvä muistaa, että maahan ollaan suunnittelemassa astetta topakampaa rangaistuskäytäntöä. Vankilareissu voi olla pitkä ja pahimmassa tapauksessa hallussapidosta, valmistuksesta, salakuljetuksesta tai kaupasta saattaa läsähtää nappi otsaan. Drugs are bad, mmmkay?</p>
<p>Olemme yrittäneet selvittää paikallisia tapoja ja sääntöjä mahdollisimman tarkasti, mutta matkustustiedote osasi silti yllättää. En tiedä miten olemme tällaisen yksityiskohdan ohittaneet: <q>Laosilaiset tarvitsevat erityisen luvan maansa viranomaisilta, jos kutsuvat kotiinsa ulkomaalaisia vieraita.</q> Mikä vitsikkäintä, tästä rikoksesta voidaan rankaista myös ulkomaista vierasta. Fiksua lienee harkita kahteen kertaan ennen kuin työntää nokkansa paikallisten koteihin.</p>
<p>Mitään sen erikoisempaa tiedotteissa ei sitten ollutkaan. Ne normaalit, lähes joka maahan pätevät asiat on hyvä pitää mielessä. Kun on vähän varovaisempi eikä hölmöile niin kaikki sujuu paljon paremmin.</p>
<p><a href="http://www.formin.fi/Public/default.aspx?contentid=68543&#038;nodeid=15735&#038;contentlan=1&#038;culture=fi-FI">Matkustustiedote: Kambdoza</a><br />
<a href="http://www.formin.fi/Public/default.aspx?contentid=68547&#038;nodeid=15735&#038;contentlan=1&#038;culture=fi-FI">Matkustustiedote: Laos</a></p>
<p>* * * *</p>
<p>Laosin kutsumislupa-asia vaikutti niin omituiselta, että päätimme ottaa yhteyttä Suomen suurlähetystöön Thaimaassa. Kysyimme, että millaisilla yhteyksissä tällainen lupa on anottava ja koskeeko se ihan arkisia kahvilla käyntejä. Saimme vastauksen, mutta se ei tarkentanut asiaa juuri lainkaan: <q>Laosin viranomaiset päättävät, milloin vierailulupaa tarvitaan. Paikallisen kutsujan tulee hoitaa lupa-asiat kuntoon maansa viranomaisten kanssa (ns. Head of Village).</q></p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.saaste.net/aasia2008/archives/264/feed</wfw:commentRss>
		<slash:comments>2</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Suurkaupunkien hulinassa</title>
		<link>http://www.saaste.net/aasia2008/archives/121</link>
		<comments>http://www.saaste.net/aasia2008/archives/121#comments</comments>
		<pubDate>Sun, 28 Oct 2007 10:03:29 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Mika Hiltunen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Indonesia]]></category>
		<category><![CDATA[Kambodža]]></category>
		<category><![CDATA[Malesia]]></category>
		<category><![CDATA[Nähtävyydet]]></category>
		<category><![CDATA[Thaimaa]]></category>
		<category><![CDATA[Vietnam]]></category>
		<category><![CDATA[Yleinen]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.saaste.net/aasia2008/archives/121</guid>
		<description><![CDATA[
Luontokuvat ovat meidän molempien intohimo, mutta emme aio viettää kolmea kuukautta sademetsän siimeksessä. Olemme työntäneet matkasuunnitelmaan myös muutamia järkälemäisiä suurkaupunkeja. Bangkok Thaimaassa, Ho Chi Minh Vietnamissa, Phnom Penh Kambodzassa, Kuala Lumpur Malesiassa ja Jakarta Indonesiassa. Phnom Penh on näistä pienin, mutta silti siellä asuu yli miljoona ihmistä. Se on noin viidesosa koko Suomen asukasmäärästä.

On täysin [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p><a href='http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2007/10/bangkok.jpg' title='Bangkok Baiyoke Tower II:sta. Kuva: Mika Hiltunen' rel='lightbox[suurkaupunkien-hulinassa]'><img src='http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2007/10/bangkok.thumbnail.jpg' alt='Bangkok Baiyoke Tower II:sta. Kuva: Mika Hiltunen' class='alignright' /></a></p>
<p>Luontokuvat ovat meidän molempien intohimo, mutta emme aio viettää kolmea kuukautta sademetsän siimeksessä. Olemme työntäneet matkasuunnitelmaan myös muutamia järkälemäisiä suurkaupunkeja. Bangkok Thaimaassa, Ho Chi Minh Vietnamissa, Phnom Penh Kambodzassa, Kuala Lumpur Malesiassa ja Jakarta Indonesiassa. Phnom Penh on näistä pienin, mutta silti siellä asuu yli miljoona ihmistä. Se on noin viidesosa koko Suomen asukasmäärästä.</p>
<p><span id="more-121"></span></p>
<p>On täysin makuasia tykkääkö hengailla suurkaupungin vilskeessä jossa kaikki on lähellä vai syrjäkylien rauhallisuudessa, jossa palveluita saa etsiä eikä niitä välttämättä löydy lainkaan. <a href='http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2007/10/lumphini_park.jpg' title='Bangkokin harmaiden kerrostalojen keskellä Lumphin Park tuo vähän lisäväriä ympäristöön. Kuva: Mika Hiltunen' rel='lightbox[suurkaupunkien-hulinassa]'><img src='http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2007/10/lumphini_park.thumbnail.jpg' alt='Bangkokin harmaiden kerrostalojen keskellä Lumphin Park tuo vähän lisäväriä ympäristöön. Kuva: Mika Hiltunen' class='alignright' /></a> Vaikka suurkaupungin saasteet ja betoniviidakot eivät jaksakaan viihdyttää meitä viikkotolkulla niin niissä on silti oma viehätyksensä, jonka takia emme malta pysyä niistä poissa. Ihmisten määrä, arkkitehtuuri, kaupunkitemppelit ja paikallinen kaupunkikulttuuri ovat vain pieni pala suurkaupunkien tarjonnasta. Eikä sovi tietenkään unohtaa sitä huimaa krääsän määrää, jota kaupunkien ostoskeskukset, kaupat ja markkina-alueet ovat täynnä. Helpot kulkuyhteydet tuovat omanlaisensa hermolevon matkaan kun muutamaan päivään ei tarvitse miettiä kuinka pääsisi määränpäähän.</p>
<p>Monissa suurkaupungeissa kuilu rikkaiden ja köyhien välillä avautuu silmiesi eteen. Saatat olla keskellä korkeita pilvenpiirtäjiä ja katsoa, kuinka ihmiset kulkevat puku päällä, ajelevat vuoden 2006 autolla ja näppäilevät kommunikaattorilla. Viiden minuutin taksimatkan päässä saattaa odottaa aaltopeltihökkeleissä asuvia, risaisiin rätteihin pukeutuneita kerjäläisiä, joiden takapiha toimii kaatopaikkana. Kontrasti on todella voimakas.</p>
<p><a href='http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2007/10/chinatown.jpg' title='Bangkokin Chinatown. Kuva: Hanna Tyrväinen' rel='lightbox[suurkaupunkien-hulinassa]'><img src='http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2007/10/chinatown.thumbnail.jpg' alt='Bangkokin Chinatown. Kuva: Hanna Tyrväinen' class='alignright' /></a></p>
<p>Suurkaupunkien erikoisuutena ovat kaupunkien sisällä sijaitsevat pienet &#8220;maat&#8221;. Tällaisia ovat esimerkiksi Bangkokin Chinatown ja Kuala Lumpurin Little India. Se on hämmästyttävää, kuinka koko ympäristö voi muuttua niin nopeasti niin erilaiseksi. Se on kuin ajaisi taksilla kokonaan toiseen maahan. Ihmiset, ruoka, rakennukset, mainokset, kieli ja arkkitehtuuri voivat olla kokonaan ympäröivästä kaupungista poikkeavaa. Se hämmensi ainakin meitä viime reissulla, kun asuimme matkan viimeiset päivät Chinatownissa.</p>
<p>Matkaoppaat ja -sivustot varoittelevat monesti suurkaupunkien vaaroista joista yksi merkittävimmistä on taskuvarkaus. Me lähdemme kuitenkin matkalle sillä asenteella, että me itse vaikutamme eniten siihen kuinka tien päällä pärjäämme. Varkaat ja muut kriminaalit eivät ole typeriä. Kyllä he ymmärtävät ottaa tarvitsemansa sieltä mistä sen helpoiten saa. Kun ei hölmöile niin kaikki sujuu paljon paremmin ja jos haluaa saada turpaansa, niin sekin varmasti järjestyy. Terveellä maalaisjärjellä pärjää pitkälle.</p>
<p><a href='http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2007/10/hochiminhcity_by_aki_hanninen.jpg' title='Ho Chi Minh Cityn vilskettä. Kuva: Aki Hänninen' rel='lightbox[suurkaupunkien-hulinassa]'><img src='http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2007/10/hochiminhcity_by_aki_hanninen.thumbnail.jpg' alt='Ho Chi Minh Cityn vilskettä. Kuva: Aki Hänninen' class='alignright' /></a></p>
<p>Vaikka kaupungit saattavatkin näyttää aluksi pelkältä harmaalta massalta, on siellä paljon kuvattavaa. Varsinkin suomalaisen silmin, jolle Helsinki näyttäytyy suurkaupunkina. Kaupungit ovat täynnä pientä nippeliä ja yksityiskohtaa. Niistä löytyy myös paljon samoja elementtejä kuin syrjäkyliltäkin: temppeleitä, puistoja, eläimiä, markkinoita sekä tietysti paikallisia ihmisiä. Ja koska kaupungeissa on paljon turisteja, on siellä myös paljon nähtävyyksiä. Kameraa ei siis kannata missään tapauksessa jättää hotellihuoneeseen homehtumaan tai tuloksena on vain lukuisia kuvia ottamattomien kuvien albumiin.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.saaste.net/aasia2008/archives/121/feed</wfw:commentRss>
		<slash:comments>5</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Viisumilla vai ilman?</title>
		<link>http://www.saaste.net/aasia2008/archives/59</link>
		<comments>http://www.saaste.net/aasia2008/archives/59#comments</comments>
		<pubDate>Tue, 11 Sep 2007 20:33:01 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Mika Hiltunen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Indonesia]]></category>
		<category><![CDATA[Kambodža]]></category>
		<category><![CDATA[Laos]]></category>
		<category><![CDATA[Malesia]]></category>
		<category><![CDATA[Matkatavarat]]></category>
		<category><![CDATA[Thaimaa]]></category>
		<category><![CDATA[Vietnam]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.saaste.net/aasia2008/archives/59</guid>
		<description><![CDATA[
Reissasipa sitten mihin päin maapalloa tahansa, on viisumien ja muiden asiakirjojen tarpeellisuus hyvä selvittää. Se on ikävä tilanne, jos kohdemaan lentokentällä törmääkin tullimiehen käteen ja loma loppuu ennen kuin se edes alkaa.
Viisumin hakeminen on varsin vaivatonta eikä se useimmiten tarvitse muuta kuin voimassa olevan passin, pari passikuvaa sekä nipun rahaa. Useimpien maiden kohdalla homma pelaa [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p><a href='http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2007/09/viisumi.jpg' title='Viisumi Thaimaahan' rel='lightbox[viisumilla-vai-ilman]'><img src='http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2007/09/viisumi.thumbnail.jpg' alt='Viisumi Thaimaahan' class='alignright'/></a></p>
<p>Reissasipa sitten mihin päin maapalloa tahansa, on viisumien ja muiden asiakirjojen tarpeellisuus hyvä selvittää. Se on ikävä tilanne, jos kohdemaan lentokentällä törmääkin tullimiehen käteen ja loma loppuu ennen kuin se edes alkaa.</p>
<p>Viisumin hakeminen on varsin vaivatonta eikä se useimmiten tarvitse muuta kuin voimassa olevan passin, pari passikuvaa sekä nipun rahaa. Useimpien maiden kohdalla homma pelaa niin, että edellä mainitut rojut sekä maksettu palautuskuori pistetään kirjatussa kuoressa kohdemaan suurlähetystöön ja joidenkin päivien jälkeen sieltä palautuu passi, johon viisumi on kiinnitetty.</p>
<p><span id="more-59"></span></p>
<h3>Thaimaa</h3>
<p>Thaimaahan suomalaisten on helppo mennä, sillä siellä voi oleskella 30 päivää ilman viisumia. Passin on kuitenkin oltava voimassa tuona aikana. Mikäli matka venähtää pidemmäksi, on viisumin hankinta edessä ja tuolloin passin on oltava voimassa matkan ajan ja vähintään kuusi kuukautta maahantulopäivästä lähtien. 60 vuorokauden turistiviisumi maksaa noin 20 euroa.</p>
<h3>Laos</h3>
<p>Laosissa tilanne on hieman toinen, sillä sinne ei suomituristilla ole mitään asiaa ilman viisumia. Tilanne on kuitenkin siitä helppo, että monilla rajanylityspaikoilla myönnetään 30 päivän viisumeita. Rajalla parasta valuuttaa ovat USA:n dollarit ja hintaa viisumilla on noin 30-40 dollaria. Vaihtoehtoisesti sen voi hakea myös etukäteen Laosin suurlähetystöistä. Lähin suurlähetystö sijaitsee Tukholmassa.</p>
<h3>Vietnam</h3>
<p>Vietnamissa alle 15 päivän oleskeluun ei vaadita viisumia. Sitä pidemmille matkoille viisumi on hankittava Vietnamin suurlähetystöstä, Helsingistä. Kuukauden viisumilla on hintaa 45 euroa. Passin on oltava voimassa kolme kuukautta maahantulopäivästä lähtien. Ulkoasiainministeriön mukaan Vietnamiin saapuvalla tulee olla edestakainen lentolippu tai lippu muuhun maahan maasta poistumista varten. Tässä meillä on pieni selvitteleminen, sillä menemme Vietnamiin bussilla ja sillä myös lähdemme sieltä.</p>
<h3>Kambodza</h3>
<p>Kambodzaan ei Laosin tavoin pääse ilman viisumia. Niitä on kuitenkin saatavana sekä Thaimaan että Vietnamin rajanylityspaikoilla 20 dollarin hintaan. Korkeampiakin hintoja on kyllä vastaan tullut. Vaihtoehtoisesti viisumin voi hankkia konsulaatista joko Vietnamista tai Thaimaasta. Ihmisten kokemuksien mukaan konsulaatti saa viisumit askarreltua yhden päivän aikana, kunhan passit ja rahat toimittaa sinne ennen kello kymmentä. Kambodzan viisumi on voimassa 30 päivää ja rahalla sitä voi pitkittää vielä toiset 30 päivää.</p>
<h3>Malesia</h3>
<p>Malesiassa on kahdenlaisia rajoituksia, mutta lyhyellä matkalla kumpikaan niistä ei aiheuta toimenpiteitä. Malesian niemimaalla ja Sabahin osavaltiossa suomalaiset saavat oleskella viisumivapaasti kolme kuukautta. Sarawakin osavaltiossa vapautta riittää vain yhdeksi kuukaudeksi. Viisumien hankkiminen tulee siis lähinnä kyseeseen silloin kun maahan aikoo mennä töihin.</p>
<h3>Indonesia</h3>
<p>Indonesia liittyy Laosin ja Kambodzan kanssa niihin maihin, jonne ei pääse ilman viisumia. Tietyiltä lentokentiltä suomalaiset voivat saada 30 vuorokauden viisumin. Jos et satu menemään oikealle lentokentälle niin jäljelle jäävä vaihtoehto on etukäteen hakeminen lähimmästä Indonesian suurlähetystöstä, jollainen löytyy Helsingistä. Etukäteen haettu viisumi on voimassa kaksi kuukautta maahantulopäivästä. Passin on Indonesian kohdalla oltava voimassa kuusi kuukautta maasta poistumisen jälkeen.</p>
<p>Meidän on siis varattava matkalle nippu USA:n dollareita sekä läjä passikuvia. Näiden tietojen perusteella emme hae Suomesta kuin Indonesian viisumit. Laosin viisumit ostamme rajalta ja Kambodzan Ho Chi Minhistä tai viimeistään rajalta. Thaimaassa, Vietnamissa ja Malesiassa oleskelemme niin lyhyitä aikoja kerrallaan, ettei niihin tarvitse hakea viisumia lainkaan.</p>
<p>Viisumisäädöksistä ja muista ajankohtaisista asioista kannattaa lukea <a href="http://www.formin.fi/public/default.aspx?nodeid=15733&#038;contentlan=1&#038;culture=fi-FI">Ulkoasiainministeriön sivuilta</a>.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.saaste.net/aasia2008/archives/59/feed</wfw:commentRss>
		<slash:comments>2</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Kuumankosteat löylyt</title>
		<link>http://www.saaste.net/aasia2008/archives/39</link>
		<comments>http://www.saaste.net/aasia2008/archives/39#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 27 Aug 2007 20:45:07 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Mika Hiltunen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Indonesia]]></category>
		<category><![CDATA[Kambodža]]></category>
		<category><![CDATA[Luonto]]></category>
		<category><![CDATA[Malesia]]></category>
		<category><![CDATA[Thaimaa]]></category>
		<category><![CDATA[Vietnam]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.saaste.net/aasia2008/archives/39</guid>
		<description><![CDATA[Kaikki matkamme kohteet ovat tunnettuja lämpimästä ilmastostaan. Keskilämpötilat eivät vaihtele vuoden aikana 20-30 asteella niin kuin täällä Suomessa vaan lämmintä piisaa melko tasaiseti ympäri vuoden. Pohjoisosat ja korkeat vuoristot ovat luonnollisesti vähän kylmempiä, mutta toppatakkeja ei sielläkään paljon tarvita.
Matkailijoita neuvotaan usein valitsemaan matkansa ajankohta niin, ettei kohteessa oli tukalan kuuma muttei toisaalta kaikkein kylmintäkään. Lämpötilaa [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Kaikki matkamme kohteet ovat tunnettuja lämpimästä ilmastostaan. Keskilämpötilat eivät vaihtele vuoden aikana 20-30 asteella niin kuin täällä Suomessa vaan lämmintä piisaa melko tasaiseti ympäri vuoden. Pohjoisosat ja korkeat vuoristot ovat luonnollisesti vähän kylmempiä, mutta toppatakkeja ei sielläkään paljon tarvita.</p>
<p>Matkailijoita neuvotaan usein valitsemaan matkansa ajankohta niin, ettei kohteessa oli tukalan kuuma muttei toisaalta kaikkein kylmintäkään. Lämpötilaa suurempi vaikutus lienee kuitenkin kosteudella, sillä Kaakkois-Aasian leveysasteilla vettä voi tulla kuukaudessa lähes yhtä paljon kuin Suomessa koko kesän aikana. Ja vaikka vettä ei koko jatkuvasti sataisikaan niin ilman kosteusprosentti pysyy silti korkealla korkealla.</p>
<p><span id="more-39"></span></p>
<p>Voimakkaiden sademäärävaihteluiden takia maat jakautuvat turistimäärältään kahteen kauteen. High seasonin aikaan ilma on mukavan lämmin ja kostea eikä valkonaaman tarvitse läkähtyä ilmastointilaitteen vieressä. Rannat täyttyvät ihmisistä ja kaikesta saa maksaa vähän enemmän. Pahimmilla turistialueilla hinnat saattavat jopa tuplaantua. Kun ilmat sitten lämpenevät entisestään ja monsuunisateet alkavat piiskata ympäristöä, ei Mauri Matkaajan selkänahka enää kestä ja poishan sieltä on lähdettävä. Toisaalta juuri tämä on monelle syy mennä nimenomaan sadekauden aikaan, sillä turisteja on vähemmän, hinnat on alhaiset eikä majapaikoista ole niin kova kilpailu.</p>
<h3>Thaimaa</h3>
<p><a href="http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2007/08/weather_thaimaa1.jpg" title="Thaimaan ilmasto" rel='lightbox[kuumankosteat-loylyt]'><img src="http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2007/08/weather_thaimaa1.thumbnail.jpg" alt="Thaimaan ilmasto" class="alignright" /></a></p>
<p>Matkan aloitamme Thaimaasta huhtikuun puolessa välissä ja suuntaamme suoraan pohjoiseen. Siellä ilmat ovat mukavan lämpimät ja sateita on vähän. Kambodza-visiitin jälkeen palaamme toukokuun puolella etelään sukeltamaan. Tuolloin sadepäiviä on huomattavasti enemmän sillä touko-lokakuu on Thaimaan sateisinta aikaa ainakin Bangkokin korkeuksilla. Viime reissulla meille kuitenkin kerrottiin, että monsuunit eivät iske saarille yhtä rajusti kuin manteerelle ja sukellustoiminta jatkuu ihan normaalisti.</p>
<h3>Kambodža</h3>
<p><a href="http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2007/08/weather_kambodza1.jpg" title="Kambodzan ilmasto" rel='lightbox[kuumankosteat-loylyt]'><img src="http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2007/08/weather_kambodza1.thumbnail.jpg" alt="Kambodzan ilmasto" class="alignright" /></a></p>
<p>Kambodzassa tulemme luultavasti kastumaan, sillä Thaimaan tavoin touko-lokakuu on maan sateisinta aikaa. Tästä voi aiheutua myös muita ongelmia kuten heikkokuntoisten teiden hajoamista vieläkin heikompaan kuntoon. Erilaisia oppaita ja muiden kokemuksia lukeneena olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että lähes joka puolelle pääsee myös sadekaudella. Se vaan vie silloin vähän enemmän aikaa.</p>
<p>Toukokuussa sadepäiviä on keskimäärin 14 ja vettä sataa tuolloin 134 millimetriä. Helsingin vastaavat luvut ovat 13 ja 41 mm. Monsuunisateet ovat kuitenkin luonteeltaan erilaisia kuin mihin suomalaiset ovat tottuneet. Vettä saattaa tulla hetkellisesti hirvittävät määrät, mutta loppupäivä voi olla ihan aurinkoinen. Sadepäivien tai sateen määrä ei siis välttämättä kerro koko totuutta.</p>
<h3>Vietnam</h3>
<p><a href="http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2007/08/weather_vietnam1.jpg" title="Vietnamin ilmasto" rel='lightbox[kuumankosteat-loylyt]'><img src="http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2007/08/weather_vietnam1.thumbnail.jpg" alt="Vietnamin ilmasto" class="alignright" /></a></p>
<p>Ho Chi Minh Cityn tienoilla sateet ovat aavistuksen rankempia kuin Kambodzassa. Sadepäiviä on 16 ja sademäärä 221 mm. Vettä ei siis sada juuri sen useammin, mutta kun sitä tulee niin se on täyttä raivoa. Maata ovat riivanneet myös hirmumyrskyt ja sellaiseen emme välitä joutua.</p>
<p>Vietnamiin suunnittelimme tekevämme pelkän lyhyen visiitin, joten parempi lienee seurailla paikallista Pekka Poutaa kun sinne päin on aikomus. Sääukolle emme kyllä ala uhoamaan ja jätämme vierailun suosiolla väliin jos taifuunit näyttävät tulevan niskaan.</p>
<h3>Malesia</h3>
<p><a href="http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2007/08/weather_malesia.jpg" title="Malesian ilmasto" rel='lightbox[kuumankosteat-loylyt]'><img src="http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2007/08/weather_malesia.thumbnail.jpg" alt="Malesian ilmasto" class="alignright" /></a></p>
<p>BBC:n tilastojen mukaan meidän kohdemaista Malesia on sateisin. Vuotuinen sademäärä maan pääkaupungissa Kuala Lumpurissa on yli 2400 mm. Vertailun vuoksi Helsingissä vettä ropisee vain vajaat 700 mm ja siitäkin iso osa tulee lumena. Menemme Malesiaan kuitenkin juuri silloin kun sateet alkavat hellittää ja alustavassa suunnitelmassa se on lähinnä läpikulkumaa, joten ongelmia tuskin tulee.</p>
<h3>Indonesia</h3>
<p><a href="http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2007/08/weather_indonesia.jpg" title="Indonesian ilmasto" rel='lightbox[kuumankosteat-loylyt]'><img src="http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2007/08/weather_indonesia.thumbnail.jpg" alt="Indonesian ilmasto" class="alignright" /></a></p>
<p>Jos sateet eivät ole hellittäneet vielä Malesiassakaan niin ne jäävät jälkeen viimeistään kesäkuisessa Indonesiassa. Sadepäiviä on vaivaiset seitsemän ja vettä tulee 97 mm. Helsingin lukemat ovat 13 ja 51 mm joten tästä voitaneen päätellä, että saamme niskaamme muutaman kipakan monsuunisateen ja siinä se. Indonesiassakin tulemme viettämään varmasti osan ajasta meressä sukeltaen, joten pienet sadekuurot eivät meitä juuri häiritse.</p>
<h3>Tilastoiden armoilla</h3>
<p>Tilastot ovat tietenkin mielenkiintoista seurattavaa ja antavat jonkinlaista suuntaa siitä mitä on luvassa. Niihin ei kuitenkaan pidä luottaa sokeasti, sillä kysymys on pelkästään keskiarvoista. Uhkarohkeasti emme lähde hirvittävään säähän jos sellaista on luvassa.</p>
<p>Sattui se sadekausi missä tahansa maassa, on varmasti fiksuinta katsoa ensin ikkunasta ulos ennen kuin lähtee hessuilemaan. Monessa maassa on kuollut ihmisiä rankkasateiden aiheuttamiin tulviin ja mutavyöryihin. Vaikkei hengestään pääsisikään niin tatin saa ainakin otsaansa kasvatettua, kun odottaa bussin irtoamista keskeltä liejuhautaa.</p>
<p>Varoituksien jälkeen on kuitenkin hyvä todeta, että olen lukenut netistä lukuisia hyviä ja onnistuneita kertomuksia, jossa reissaajat ovat paikan päällä pahimman sadekauden aikaan. Se ei siis tarkoita suoraan sitä, että matka on pilalla. Siihen on vain asennoiduttava oikein. Mikäli sinulla on kokemuksia sadekauden aikaan reissaamisesta niin laita toki kommenttia.</p>
<p>Tarkemmat ilmastotiedot löydät tekemästäni <a href="attachments/ilmasto.pdf">dokumentista</a> (PDF), jossa on mukana myös vertailukäppyrät Helsingistä ja Inarista. Vaihtoehtoisesti voit vierailla BBC:n Weather Centren <a href="http://www.bbc.co.uk/weather/world/city_guides/">Average Conditions</a> -sivulla, johon myös koko tämä artikkeli pohjautuu.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.saaste.net/aasia2008/archives/39/feed</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Karkea matkasuunnitelma</title>
		<link>http://www.saaste.net/aasia2008/archives/30</link>
		<comments>http://www.saaste.net/aasia2008/archives/30#comments</comments>
		<pubDate>Sun, 29 Jul 2007 13:36:40 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Hanna Tyrväinen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Indonesia]]></category>
		<category><![CDATA[Kambodža]]></category>
		<category><![CDATA[Malesia]]></category>
		<category><![CDATA[Matkustus]]></category>
		<category><![CDATA[Singapore]]></category>
		<category><![CDATA[Thaimaa]]></category>
		<category><![CDATA[Vietnam]]></category>
		<category><![CDATA[Yleinen]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.saaste.net/aasia2008/archives/30</guid>
		<description><![CDATA[Olemme mietiskelleet maita, joissa haluaisimme vierailla kolmen kuukauden aikana. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että Filippiinit on karsittava matkasuunnitelmasta pois, sillä se aiheuttaisi liian suuren loven matkabudjettiin. Edullisen hinnan takia ja luontoa säästääksemme yritämme matkata mahdollisimman paljon maa- ja meriteitse.
Jaamme matkakohteet karkeasti kolmeen alueeseen, joissa jokaisessa vietämme noin kuukauden. Alueelta toiselle siirrymme suoraan, vaikka matkutustusajat venyisivätkin [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Olemme mietiskelleet maita, joissa haluaisimme vierailla kolmen kuukauden aikana. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että Filippiinit on karsittava matkasuunnitelmasta pois, sillä se aiheuttaisi liian suuren loven matkabudjettiin. Edullisen hinnan takia ja luontoa säästääksemme yritämme matkata mahdollisimman paljon maa- ja meriteitse.</p>
<p>Jaamme matkakohteet karkeasti kolmeen alueeseen, joissa jokaisessa vietämme noin kuukauden. Alueelta toiselle siirrymme suoraan, vaikka matkutustusajat venyisivätkin pitkiksi. Meille ei ole tärkeintä keräillä mahdollisimman montaa leimaa passiin eikä nähdä kerralla lukemattomia paikkoja vaan haluamme nähdä isolta alueelta pieniä osa-alueita. Näin matkaväsymys ei pääse iskemään eikä liiallisella juoksemisella turruta itseään. Jos yrittää kahmia kerralla huikeita määriä kokemuksia, mikään ei tunnu enää miltään eikä jaksa innostua näkemästään.</p>
<p>Matkamme ensimmäinen osa-alue on Thaimaa. Reissumme alkaa Bangkokista ja huristamme junalla Pohjois-Thaimaahan. Vietämme siellä aikaa ainakin Mikan vanhempien kanssa, oman perheeni matkasuunnitelmat ovat vielä tässä vaiheessa avoinna. Chiang Rai on yksi uusista Pohjois-Thaimaan kohteista, johon aiomme tutustua. Lopulta hivuttaudumme Koillis-Thaimaan kautta Kambodzhaan.</p>
<p>Toinen osa-alue kattaa Kambodzhan ja Vietnamin, jossa pyörimme yhteensä noin kuukauden ajan. Angkor Wat on varmasti yksi vierailun arvoisista paikoista. Muita kohteita ja reittisuunnitelmaa selvittelemme lähiaikoina. Kierroksen jälkeen palaamme takaisin Thaimaahan, jonka läpi ajelemme junalla kohti Koh Taon sukellusmestoja.</p>
<p>Kolmas ja viimeinen etappi on Thaimaan eteläpuolella sijaitsevat Malesia ja Indonesia. Pikaisesti saatamme pistäytyä myös Singaporessa. Koska Indonesia on lukuisista saarista muodostuva valtio ja levittäytyy hyvin laajalle alueelle, emme aio koluta jokaista saarta vaan teemme muutamia pidempiä reissuja. Indonesiassa on tarkoitus ainakin sukeltaa, muut aktiviteetit ja reissusuunnitelmat ovat täysin avoinna.</p>
<p>Paluumatkalla joutunemme turvautumaan lentokoneeseen, koska paluumatka Bangkokiin Indonesian perukoilta kestäisi yksinkertaisesti liian kauan. Paluulento lienee fiksuinta ottaa Bangkokista, sillä muista maista lähteviä lentoja Suomeen on vähän ja suurin osa lennoista koukkaa joka tapauksessa Bangkokin tai jonkin muun kaupungin kautta.</p>
<p>Koska paljon maita lyhyessä ajassa ei tunnu luontevalta ratkaisulta, jätämme luultavasti Myanmarin, Kiinan ja Laosin tällä kertaa väliin. Nyt maita on koluttavana jo viisi kappaletta, eikä siihen kannata enempää tunkea. Toisissa maissa olemme pidempään ja toisissa vähemmän aikaa eikä suinkaan niin, että lymyämme tasan kaksi viikkoa samassa kohteessa ja sitten vaihdamme paikkaa.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.saaste.net/aasia2008/archives/30/feed</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Kambodža pähkinänkuoressa</title>
		<link>http://www.saaste.net/aasia2008/archives/27</link>
		<comments>http://www.saaste.net/aasia2008/archives/27#comments</comments>
		<pubDate>Wed, 25 Jul 2007 19:12:48 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Mika Hiltunen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Kambodža]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.saaste.net/aasia2008/archives/27</guid>
		<description><![CDATA[
Vajaan 14 miljoonan asukkaan Kambodza on kokenut historiansa aikana melkoista myllerrystä. Sotia, sortoa ja kansanmurhia kestänyt valtio on kuitenkin viime vuosina alkanut nousta jaloilleen vaikka onkin edelleen köyhä kehitysmaa. Kansalaisten kokemien hirveyksien jälkeen voisi kuvitella, että he olisivat ihan kypsiä ulkomaalaisiin, mutta niin ei kuitenkaan ole.
Kambodzasta ei vielä ole tullut suuri turistimaa, vaikka turistien määrä [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p><a href='http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2007/07/kambodza_kartta.png' title='Kambodzan kartta. Kuva: Wikipedia' rel='lightbox[kambodza-pahkinankuoressa]'><img src='http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2007/07/kambodza_kartta.thumbnail.png' alt='Kambodzan kartta. Kuva: Wikipedia' class='alignright' /></a></p>
<p>Vajaan 14 miljoonan asukkaan Kambodza on kokenut historiansa aikana melkoista myllerrystä. Sotia, sortoa ja kansanmurhia kestänyt valtio on kuitenkin viime vuosina alkanut nousta jaloilleen vaikka onkin edelleen köyhä kehitysmaa. Kansalaisten kokemien hirveyksien jälkeen voisi kuvitella, että he olisivat ihan kypsiä ulkomaalaisiin, mutta niin ei kuitenkaan ole.</p>
<p>Kambodzasta ei vielä ole tullut suuri turistimaa, vaikka turistien määrä siellä lisääntyykin kaiken aikaa. Tällä on varmasti negatiivisia vaikutuksia, mutta toisaalta se on maan toiseksi suurin elinkeino ja parantaa merkittävästi paikallisten taloudellista tilannetta. Ainoastaan tekstiiliteollisuus on turistia suurempi bisnes, mutta tämäkin asetelma tulee lähivuosina muuttumaan sillä turismi on Kambodzan nopeimmin kasvava elinkeino.</p>
<p>Maan pääuskonto on theravada-buddhalaisuus ja virallinen kieli khmeri. Toisin kuin naapurimaiden kielet, se ei ole tooninen, mutta sillä on oma kirjoitusjärjestelmänsä. Kambodian rahayksikkö on riel. Yksi euro vastaa noin 5600 rieliä. Suomesta matkaavilla on oltava viisumi. Mikäli sellaista ei ole järjestänyt etukäteen niin sellaisen voi hankkia myös lentoasemilta sekä useilta rajanylityspaikoilta.</p>
<p>Maa on varsin turistiystävällinen. Erityisesti maan pääkaupunki Phenom Penh sekä Siam Reap ovat mukautuneet turisteihin, mutta mentäessä syrjäisemmille seuduille on syytä mukautua itse paikallisten tapoihin. Siistillä ja peittävällä pukeutumisella saa varmasti hyväksyvämpiä katseita kuin bikineissä ja shortseissa rilluttelu. Turvallisuudesta ei tarvitse olla huolissaan ja terveellä järjellä pärjää hyvin. Pimeille ja syrjäisille kaduille ei välttämättä kannata lähteä hortoilemaan, mutta missäpä kannattaisi. Tylyn historiansa jäljiltä maan syrjäisimmillä alueilla on jonkinlainen maamiinojen vaara, mutta juttelemalla paikallisten asukkaiden kanssa ei niistäkään ole ongelmaa. Ulkoasiainministeri antoi 6.6.2007 <a href="http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=68543&#038;nodeid=34487&#038;contentlan=1&#038;culture=fi-FI">matkustustiedotteen</a>, jossa varoitetaan myös ylilastia kuljettavista veneistä ja autoista.</p>
<p><a href='http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2007/07/angkor_wat_by_trey_ratcliff.jpg' title='Angkor Wat. Kuva: Trey Ratcliff' rel='lightbox[kambodza-pahkinankuoressa]'><img src='http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2007/07/angkor_wat_by_trey_ratcliff.thumbnail.jpg' alt='Angkor Wat. Kuva: Trey Ratcliff' class='alignright' /></a></p>
<p>Kulinaristille Kambodza tarjoaa monen muun Aasian maan tavoin paljon kokeiltavaa. Ruoka ei ole yhtä voimakkaasti maustettua kuin naapurimaissa ja se on erittäin halpaa. Kaikenlaisia varoituksia eri ruokalajien riskeistä on netti pullollaan, mutta jokainen tunkekoot naamansa mäskiä omaa kroppaansa tunnustellen. Putkivesi ei ole juomakelpoista eli vesipulloja on syytä pitää mukanaan eikä käsihygian merkitystä voine liikaa korostaa.</p>
<p>Jos kuitenkin sattuu niin ikävästi, että pöpö yllättää niin Kambodza ei ole paras mahdollinen paikka jäädä sairastamaan. Terveydenhuolto ei ole vielä kehittynyt länsimaiselle tasolle ja laadukkaasta hoidosta joutuu maksamaan hirvittävää hintaa. Tiedossa voikin olla siirto esimerkiksi Thaimaahan eikä sekään lysti ole edullista, joten asianmukaiset vakuutukset on hyvä hoitaa kuntoon ennen lähtöä.</p>
<p>Kambodzan ilmasto on trooppinen. Ilma on suomalaisesta näkökulmasta kuuma ympäri vuoden, mutta sadekaudella (toukokuu-lokakuu) lämpötilat voivat nousta jopa 40 asteeseen. Miellyttävin matkustusaika sijoittuu marras-tammikuun vaihteeseen, jolloin lämpötila ja kosteus pysyvät inhimillisissä lukemissa.</p>
<p>Kambodza on yksi meidän suosikkikohteista, joten on hyvin todennäköistä että tulemme viettämään siellä jonkin aikaa. Se, mitä siellä teemme, on vielä epäselvää, mutta ainakin maan monipuolinen luonto vetää puoleensa.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.saaste.net/aasia2008/archives/27/feed</wfw:commentRss>
		<slash:comments>11</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Rokotteita matkaa varten</title>
		<link>http://www.saaste.net/aasia2008/archives/25</link>
		<comments>http://www.saaste.net/aasia2008/archives/25#comments</comments>
		<pubDate>Tue, 24 Jul 2007 11:49:27 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Mika Hiltunen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Indonesia]]></category>
		<category><![CDATA[Kambodža]]></category>
		<category><![CDATA[Laos]]></category>
		<category><![CDATA[Malesia]]></category>
		<category><![CDATA[Matkatavarat]]></category>
		<category><![CDATA[Singapore]]></category>
		<category><![CDATA[Thaimaa]]></category>
		<category><![CDATA[Vietnam]]></category>
		<category><![CDATA[Yleinen]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.saaste.net/aasia2008/archives/25</guid>
		<description><![CDATA[Thaimaassa selviää varsin vähällä säätämisellä varsinkin jos aikoo hengailla tiiviisti turistialueilla ja pysyttelee poissa Myanmarin raja-alueilta. Rokote.fi on hyvä apuväline pikaisen rokotustarpeen tutkimiseen, mutta käynti asiantuntevan tartuntatautilääkärin luona oli hyvä juttu ainakin edellisellä matkalla. Hän suositteli tutustumaan myös Fit for Travel -sivustoon, jossa pyritään pitämään ajantasaista tietoa eri maiden tartuntatautiriskeistä.
Perusmatkaajan on hyvä hankkia itselleen rokote [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Thaimaassa selviää varsin vähällä säätämisellä varsinkin jos aikoo hengailla tiiviisti turistialueilla ja pysyttelee poissa Myanmarin raja-alueilta. <a href="http://www.rokote.fi/">Rokote.fi</a> on hyvä apuväline pikaisen rokotustarpeen tutkimiseen, mutta käynti asiantuntevan tartuntatautilääkärin luona oli hyvä juttu ainakin edellisellä matkalla. Hän suositteli tutustumaan myös <a href="http://www.fitfortravel.scot.nhs.uk/">Fit for Travel</a> -sivustoon, jossa pyritään pitämään ajantasaista tietoa eri maiden tartuntatautiriskeistä.</p>
<p>Perusmatkaajan on hyvä hankkia itselleen rokote A- ja B-hepatiittia vastaan, sillä molemmat on mahdollista saada jo täältä Suomesta. Niiden lisäksi on hyvä varmistaa, että kroppaan on tökätty piikit kurkkumätää, jäykkäkouristusta, tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan. Suurimmalta osalta suomalaisista nämä löytyvätkin.</p>
<p>Tutkin hieman noita rokotussivustoja ja Thaimaata ympäröiviin maihin on tällä hetkellä edellä mainittujen perusrokotusten lisäksi varsin yleiset suositukset. Joka maahan suositellaan harkitsemaan rokotuksia japanin aivotulehdusta ja lavantautia vastaan. Indonesiaan menevien on syytä tarkistaa myös koleran tilanne.</p>
<p><a href='http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2007/07/malaria.jpg' title='Malaria veressä. Kuva: University of Tübingen' rel='lightbox[rokotteita-matkaa-varten]'><img src='http://www.saaste.net/aasia2008/wp-content/uploads/2007/07/malaria.thumbnail.jpg' alt='Malaria veressä. Kuva: University of Tübingen' class='alignright' /></a></p>
<p>Näiden lisäksi on tietysti tämä ikuisuuskysymys malarialääkityksen tarpeellisuudesta. Malariaanhan ei ole olemassa rokotetta vaan ainoastaan estolääkitys joka sekään ei ole mikään sataprosenttinen suoja. Malarialääkkeet ovat siitä ilkeitä, että ne ovat joko kalliita tai sitten niistä voi tulla vahvoja sivuvaikutuksia. Tämä on varmasti syynä siihen, että kokeneemmat matkaajat eivät niitä suosittele ihan pieneen hätään. Lääkäri ei voi tietenkään vähätellä lääkityksen tarpeellisuutta, mutta hänkin totesi että ensisijainen suoja malariaa vastaan on asianmukainen vaatetus, sillä malaria leviää itikoiden välityksellä.</p>
<p>Meidän matka suuntautuu epäilemättä sivumpaan suurimmista turistialueista ja kaupungeista joten rokotteet eivät ole se osa-alue jossa aiomme säästää. Itse aion tälläkin kertaa käydä lääkäriltä kyselemässä ajantasaisimmat tiedot ennen matkaa. Hepatiiteista ei nyt tarvitse huolehtia sillä Twinrix-piikkien teho kestää ainakin seuraavat 10 vuotta.</p>
<p>Malarian suhteen on tehtävä vielä päätöksiä, sillä tulemme olemaan todennäköisesti kohtalaisen pitkiä aikoja riskialueilla. Viime reissulla mukana oli <a href="http://www.tohtori.fi/?page=0545318&#038;id=8453874">Malaronea</a>, mutta hintansa takia se tuskin tulee tällä kertaa kysymykseen. Heti seuraava vaihtoehto lienee <a href="http://www.tohtori.fi/?page=0545318&#038;id=9851441">Lariam</a>, joka on tunnettu sen kiukkuisista sivuvaikutuksista, jotka voivat kestää pitkään.</p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.saaste.net/aasia2008/archives/25/feed</wfw:commentRss>
		<slash:comments>2</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Mobiilit yhteydet Aasiassa</title>
		<link>http://www.saaste.net/aasia2008/archives/24</link>
		<comments>http://www.saaste.net/aasia2008/archives/24#comments</comments>
		<pubDate>Tue, 17 Jul 2007 09:05:05 +0000</pubDate>
		<dc:creator>Mika Hiltunen</dc:creator>
				<category><![CDATA[Indonesia]]></category>
		<category><![CDATA[Kambodža]]></category>
		<category><![CDATA[Laos]]></category>
		<category><![CDATA[Malesia]]></category>
		<category><![CDATA[Singapore]]></category>
		<category><![CDATA[Tekniikka]]></category>
		<category><![CDATA[Thaimaa]]></category>
		<category><![CDATA[Vietnam]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.saaste.net/aasia2008/archives/24</guid>
		<description><![CDATA[Yritämme pitää koko matkan ajan päivittäin päivittyvää matkapäiväkirjaa ja se vaati tietysti toimivia mobiiliyhteyksiä kaikkialle. Kartoitin netistä mahdollisten kohdemaiden GSM-operaattoritarjontaa ja ihan lupaavalta vaikuttaa. Jokaisesta maasta löytyy ainakin pari vaihtoehtoa ja näyttäisipä 3G-verkkojakin olevan tarjolla ainakin suurimpien kaupunkin kohdalla.

En lähtenyt vielä tutkimaan sen enempää hintoja ja eri operaattoreiden eroja, mutta tässä on ainakin pieni lista [...]]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Yritämme pitää koko matkan ajan päivittäin päivittyvää matkapäiväkirjaa ja se vaati tietysti toimivia mobiiliyhteyksiä kaikkialle. Kartoitin netistä mahdollisten kohdemaiden GSM-operaattoritarjontaa ja ihan lupaavalta vaikuttaa. Jokaisesta maasta löytyy ainakin pari vaihtoehtoa ja näyttäisipä 3G-verkkojakin olevan tarjolla ainakin suurimpien kaupunkin kohdalla.</p>
<p><span id="more-24"></span></p>
<p>En lähtenyt vielä tutkimaan sen enempää hintoja ja eri operaattoreiden eroja, mutta tässä on ainakin pieni lista eri maiden operaattoreista:</p>
<h3>Thaimaa</h3>
<ul>
<li><a href="http://www.ais.co.th/">AIS</a></li>
<li><a href="http://www.dtac.co.th/">DTAC</a></li>
</ul>
<h3>Laos</h3>
<ul>
<li><a href="http://www.etllao.com/">ETL</a></li>
<li><a href="http://tangolao.com/">Tigo</a></li>
</ul>
<h3>Kambodža</h3>
<ul>
<li><a href="http://www.cellcard.com.kh/">MobiTel</a></li>
<li><a href="http://www.camshin.com/en/">Camshin</a></li>
<li><a href="http://www.hellogsm.com.kh/">Telekom Malaysia International</a></li>
</ul>
<h3>Vietnam</h3>
<ul>
<li><a href="http://www.mobifone.com.vn/english/">Mobifone</a></li>
<li><a href="http://www.vinaphone.com.vn/">VinaPhone</a></li>
<li><a href="http://www.sfone.com.vn/">S-Fone</a></li>
<li><a href="http://www.viettelmobile.com.vn/">Viettel</a></li>
</ul>
<h3>Malesia</h3>
<ul>
<li><a href="http://www.celcom.com.my/">Celcom</a></li>
<li><a href="http://www.digi.com.my/">Digi</a></li>
<li><a href="http://www.maxis.com.my/">Maxis</a></li>
<li><a href="http://www.time.com.my/">TimeCel</a></li>
</ul>
<h3>Singapore</h3>
<ul>
<li><a href="http://m1.com.sg/">MobileOne</a></li>
<li><a href="http://www.singtel.com/">Singtel</a></li>
<li><a href="http://www.starhub.com/">StarHub</a></li>
</ul>
<h3>Indonesia</h3>
<ul>
<li><a href="http://www.xl.co.id/">Excelcom</a></li>
<li><a href="http://www.indosat.com/">Indosat</a></li>
<li><a href="http://www.lippotel.com/">Lippotel</a></li>
<li><a href="http://www.telkomsel.com/">Telkomsel</a></li>
</ul>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.saaste.net/aasia2008/archives/24/feed</wfw:commentRss>
		<slash:comments>4</slash:comments>
		</item>
	</channel>
</rss>
