Rokotussykerö

Kävimme eilen tartuntatautilääkärin luona keskustelemassa rokotteista. Kaakkois-Aasia on alueena siinä mielessä selkeä, että maissa on likipitäen samat uhat: hepatiitti, japanin aivotulehdus, lavantauti sekä malaria. Lisäksi kannattaa huomioida rabies ja dengue-kuume sekä muut yleiset ongelmat.

Hepatiitti

Hepatiitin kohdalla on hyvä tehdä selväksi, että niitä on useita erilaisia. Matkaajalle A ja B ovat ne tärkeimmät. A leviää huonon hygienian tai esimerkiksi ruoan välityksellä, joten sen voi saada kuka tahansa maailmalla matkaava. B taas leviää kehon eritteiden kautta eli yleisimmin sukupuoliteitse. Kannattaa kuitenkin muistaa, että koskaan et tiedä milloin astut esimerkiksi käytetyn huumepiikin päälle ja tartunnan voi saada myös vaikkapa lävistystä tai tatuointia ottaessa.

Me suosittelemme, että et ala miettiä näitä erikseen vaan otat suosiolla suojan molempia vastaan, sillä siihen on olemassa twinrix-niminen rokote. Ensimmäinen piikki otetaan sovittuna aikana, seuraava kuukauden päästä ja viimeinen kuuden kuukauden päästä ensimmäisestä piikistä. Meillä hepatiittirokotteet ovat kunnossa viime reissun jäljiltä, joten nyt niiden kanssa ei tarvitse kikkailla.

Japanin aivotulehdus

Tätä ongelmaa levittävät maailman vaarallisimmat eläimet, hyttyset. Taudin itämisaika on seitsemän vuorokautta ja se aiheuttaa päänsärkyä, kuumetta tai pahimmassa tapauksessa päästä saattaa viirata kunnolla. Lapsien ja vanhusten tapauksessa tauti voi hoitamattomana olla tappava. Mikäli vietät aikaasi turistialueilla, ei sinulla pääsääntöisesti ole tarvetta rokotteelle. Riskialueina ovat lähinnä maaseudut ja muut syrjäiset alueet.

Tautia vastaan voi taistella rokotteella, joka otetaan kolmessa osassa: sovittuna päivänä, viikon päästä ja kuukauden päästä. Me vietämme niin ison ajan syrjäisillä alueilla ja viidakoissa, että piikkiä on kummallekin luvassa. Ensimmäiset otamme tämän kuun lopussa.

Lavantauti

Lavantaudin aiheuttaa bakteeri. Se leviää erityisesti ruoista sekä vedestä, jossa on ripaus ihmispaskaa. Myös puhdas kosketustartunta on täysin mahdollinen. Itämisaika voi heitellä, mutta oireina ovat muun muassa kuume, päänsärky sekä väsymys. Rintakehän iholle voi ilmestyä myös taudista aiheutuva punainen pilkku. Tähänkin herkkuun voi kuolla.

Meidän kohdalla piikki lihaan on tuloillaan, mutta pieni nettihaku paljasti myös Vivotif -nimisen rokotteen, joka otetaan kolmena kapselina. Typheris-piikkiversio hoituu yhdellä kerralla.

Malaria

Kaikkien pelkäämä ja väheksymä, inisevien pirujen levittämä tauti. Maailman terveysjärjestön mukaan Malaria on yksi maailman pahimpia terveysongelmia. Se on siitä vitsikäs, että itämisaika voi olla parista viikosta useisiin vuosiin. Siihen ei ole olemassa täydellistä suojaa. Oireina ovat kuume, hikoilu, päänsärky, vatsaoireet ja yleinen sekoilu. Riittävän pitkä oireilu voi johtaa koomaan ja kuolemaan. Afrikassa malaria on tauti, joka tappaa eniten ihmisiä.

Malariaan ei ole olemassa rokotetta, mutta estolääkkeitä on saatavilla. Keskustele asiasta asiantuntevan lääkärin kanssa, sillä malariaa aiheuttavia plasmodilajeja on neljä erilaista eikä niihin kaikkiin tepsi sama myrkky. Yleisin lajeista on plasmodium falciparum, joka on siinä sivussa myös kaikkein tappavin. Siihen määrätään yleisimmin joko malaronea tai lariamia. Näillä kahdella on kaksi keskeistä eroa: hinta ja sivuoireet.

Hyvin siedetty malarone on hävyttömän kallista ja meidän reissulle se maksaisi yli 400 euroa per lärvi. Kiitos, mutta ei kiitos. Vaihtoehtoinen lariam on tunnettu voimakkaista sivuoireista ja sen hinta 3,5 kuukaudelle on vajaat 80 euroa. Olemme kuulleet paljon tapauksia, joissa sivuoireita ei ole ollut tai ne ovat olleet vähäisiä ja hävinneet parin napin jälkeen. Toisaalta taas netti on pullollaan sekoilun, voimakkaiden unien ja ahdistuskohtausten täytteisiä tarinoita. Jos mielialan kanssa on ongelmia ilman lääkitystä, voi sen kanssa tuloksena olla psykoosi.

Lääke on kuitenkin vain varotoimenpide. Ensisijainen puolustus on täysin ilmainen: suojaudu hyttysiltä. Me vietämme niin paljon aikaa korvessa, että otamme droppia ja aloitamme lariam-kuurin jo Suomessa. Jos nuppi sekoaa, jatkamme suuremmalla riskillä ja pidämme huolen asianmukaisesta vaatetuksesta.

Dengue-kuume ja rabies

Dengueta levittävät – yllätys yllätys – hyttyset. Siihen ei ole olemassa rokotusta, estolääkitystä tai mitään erityistä parannuskeinoa. Tärkeintä on suojautua hyttysiltä. Oireet muistuttavat flunssaa ja koko tartunta voikin jäädä helposti huomaamatta. Mikäli saman viruksen saa joskus uudestaan, saattaa siitä seurata verenvuotokuume ja edelleen hengenlähtö. Lääkärille on juostava viimeistään siinä vaiheessa, kun iholla alkaa ilmaantua mustelmia tyhjästä.

Rabiesin voi saada eläimen tai ihmisen puremasta ja siihen voi kuolla varsin vinhalla vauhdilla. Rabies-rokote kannattaa ottaa mikäli työskentelet eläinten parissa. Varmistathan kuitenkin oman tilanteesi aina lääkärin avustuksella, jotta vältät jälkeenpäin tulevan massiivisen katumuksen. Mikäli koira tai paikallinen ihminen (?) päättää raadella sinut kesken ihanaisen loman, hakeudu välittömästi lääkäriin. Rabies on hoidettavissa mutta se on parempi tehdä ennen kuin oireet alkavat.

Muut ongelmat

Edellä mainittujen rohtojen lisäksi lääkäri kirjoittaa meille reseptin yleisiin antibiootteihin joita voi naukkailla jos tulee jotain pahempia ongelmia. Särkylääkkeitä otamme mukaan Suomesta, mutta muuten lääkevarastoja täydennämme varmasti vasta Thaimaassa tai myöhemmin matkan varrella. Korpikyntäjien kannattaa varautua erityisesti ripuliin. Lääkkeet eivät poista ongelmaa mutta lievittävät oireita sen verran, ettei kyytiä tarvitse etsiä kurahousut jalassa. Naisille suosittelemme hiivasieni-infektioon varautumista.

Ainakin Thaimaassa virtsatieinfektioon kuten myös moniin muihin tulehduksiin saa antibiootteja apteekista ilman reseptiä. Kaikki varmasti tietävät, että antibiootteja ei pidä syödä turhaan ja ihan pienessä hädässä, joten pyydä niitä vain mikäli tauti iskee päälle. Me aiomme hakea niitä ensiapulaukkuun kun tiedämme olevamme pidempiä aikoja kaukana lääkäreistä. Jokainen miettiköön omaa lääketarvetta itse, mutta me emme ainakaan suosittele järjetöntä lääkkeiden hamstraamista.

4 kommenttia kirjoitukseen “Rokotussykerö”

Tuomo kirjoittaa:

20.01.2008 kello 04:49

Kirjoitit että denque ei ole kovin todennäköinen. Minun mielestäni se on lisääntymään päin.
Etukäteis- tai jälkikäteislääkitystä ei ole, joten on parempi vain suojautua hyvin.
Hyttynen liikkuu päiväaikaan ja erityisesti asuintaajamissa.

http://asiafocus.wordpress.com/2007/08/20/denque-fever-rages-across-southeast-asia/

Mika Hiltunen kirjoittaa:

20.01.2008 kello 13:35

Kiitos ilmoituksesta! Tottahan sinä turiset. Korjasin artikkelia vastaamaan vähän paremmin todellisuutta ja lisäsin pari yksityiskohtaa dengue-kuumeen oireista.

Lisäyksenä vielä se, että dengue-kuumetta levittävät hyttyset eivät ole pelkästään yöeläjiä, joten niiltä on suojauduttava myös päivisin. Ylipäätään tuo jatkuva suojautuminen on tärkeää aina kun kohloilee jossain muualla kuin kaupungissa. Näiden ikävimpien tartuntojen lisäksi voi saada kaikenlaista pientä ja matka-ajan käyttäisi mieluummin johonkin muuhun kuin lääkärissä makoiluun.

Pia kirjoittaa:

21.01.2008 kello 11:05

Meillä oli 5 kk mittaisella maailmanympärimatkalla mukana neljät eri antibiootit: kahta eriä kahteen erityyppiseen mahatautiin (lääkärin mukaan Kaakkois-Aasiassa jyllää tyypillisesti joku eri kuin Etelä-Amerikassa), yhdet virtsatietulehdukseen ja yhdet rajuun ihoreaktioon. Kolme kuuria jäi kokonaan syömättä mutta yhdet antibiootit vedin mahatautiin Etelä-Amerikassa.

Ja rokotuksia oli: Twinrix, keltakuume, Japanin aivotulehdus ja suomalaiset perussetit kuten jäykkis. Ja malariaan Lariamia, jota en syö enää ikinä sivuvaikutusten takia. (Kirjoitin niistä jossain aiemmassa kommentissa.) Lavantautiin ei otettu mitään eikä rabiekseen. Rabieksen kohdallahan pureman sattuessa joutuu joka tapauksessa uudelle piikille, vaikka ns. rokotus olisikin pohjalla. Eli siinä marginaalisessa tapauksessa, että joku ihan oikeasti puree, edeltä käsin otetut piikit vähentävät vain pureman jälkeisten piikkien määrää.

Hanna Tyrväinen kirjoittaa:

21.01.2008 kello 11:41

Todellakaan antibiootteja ei kannata syödä ihan joka vaivaan, mutta pahan tilanteen sattuessa niitä on hyvä olla mukana. Itselläni iski sukelluskurssien aikaan virtsatieinfektio ja onneksi apteekista ostetut lääkkeet tehosivat välittömästi. Voin vaan kuvitella, millaista olisi potea virtsatietulehdusta keskellä korpea jos lääkkeitä ei olisi saatavilla päiväkausiin.

Jos oireet jatkuvat omatoimisen antibioottilääkinnänkin jälkeen, on ehdottomasti suunnattava lääkäriin niin pian kuin mahdollista.

Rabiekseen ei tosiaan ajateltu ottaa mitään rokotusta, koska hoito onnistuu myös jälkikäteen. Piikkejä tosin joutuu ottamaan sen viisi kuukauden sisällä, jos aikaisempaa rokotusta ei ole. Jos rokote on entuudestaan, selviää kahdella tehosterokotteella. Toivoa sopii, että apinat ja koirat pitävät hampaansa erossa meistä :)

Kommentoi kirjoitusta