Aasia 2008

Pa**ataudin välttäminen

Ympäröivässä säilyke- ja mikroruokakulttuurissa reisaajia varoitellaan usein vatsataudin mahdollisuudesta. Vaikka löysempi matka ei ole vielä omalle kohdalle sattunut niin useimmilla sellaisen kokenut ihminen löytyy tuttavapiiristä. Onko näissä varoituksissa mitään perää ja kuinka vessarallin voisi välttää? Kysymys on meidän kokemusten mukaan omasta toiminnasta, mutta tuurillakin on asiassa paikkansa. Tässä kuitenkin muutama kokemuksiin pohjautuva vinkki.

Syö tuoretta

Kun oman tuttavapiirin kokemuksia katselee niin jostain syystä juuri pakettimatkalaiset ja suosituissa turistikohteissa reissaavat nauttivat vatsataudista. Tämä liittyy varmasti siihen, että varsinaisena ongelmana ei ole se mitä syö vaan missä syö. Katukojuja harvemmin suositellaan ruokapaikoiksi, mutta monet reppureissaajat suosivat niitä tuoreuden, hyvän maun ja edullisen hinnan takia. Näistä ensimmäinen on avainsana sairauksien välttämisessä.

Kun syö paikallisten suosimista kojuista, ei ruoka seiso tiskillä tuntitolkulla. Monet kojuruoat ja -välipalat valmistetaan vasta tilauksen jälkeen ja asiakkaalla on oikeasti mahdollisuus nähdä missä ja miten ruoka valmistetaan. Aasialaiset tuntien upporasvapaisto on suosittu valmistustapa ja siinä löylyssä suurin osa ikävistä pöpöistä pääsee hengestään. Kalliimmissa ravintoloissa tällaista mahdollisuutta ei yleensä ole ja raaka-aineet eivät välttämättä pärjää tuoreudessaan kojumyyjille. Meidän vinkkimme matkaajille onkin: syö siellä missä paikallisetkin syövät.

Vesi, maitotuotteet ja hedelmät

On kuitenkin joitain sellaisia asioita, joiden syömistä kannattaa harkita tarkemmin. Yksi pahimmista on vesi sekä maitotuotteet. Köyhimmissä maissa vesijohtovesi ei ole juomakelpoista, eikä kaikkein pienimmillä kojuilla ole rahaa tai kiinnostusta järjestää pullovettä. Vähänkin suuremmissa paikoissa paikalliset tiedostavat vesijohtoveden ongelmat, joten neuroottinen jääpalojen välttely on meistä tarpeetonta. “No ice, please” ymmärretään kuitenkin melkein missä tahansa, joten pienenkin epäillyksen iskiessä varovaisuus ei ole pahitteeksi.

Maitotuotteitakin voi syödä, kunhan on varma siitä, että ne eivät ole lojuneet auringossa. Suomalaisten maitofriikkien näkökulmasta Aasiassa maitotuotteiden määrä on kuitenkin varsin vähäinen, joten mitään ongelmaa tästäkään ei kannata itselleen tehdä. Itse asiassa laktoosivammaiset, kuten minä, voivat tuulettaa. Omien kokemusteni mukaan laktoosi-intoleranssi ei ole ongelma, sillä maidon valmistusprosessi on erilainen kuin Suomessa. Itse vetelin maitoshakeja naamariini niin että napa naukui eikä mitään ongelmaa ollut.

Yksi erikoisimmista varoituksista on meistä hedelmien välttäminen. Toisin kuin Suomessa, Aasiassa monia hedelmiä voidaan kasvattaa paikan päällä. Niitä ei tarvitse kieritellä säilöntäaineissa ja kuljettaa päiväkausia pallonpuoliskolla toiselle. Tuoreus näkyy ja maistuu, sillä hedelmät ovat oikeasti herkullisia ja me söimme niitä sellaisenaan kilotolkulla sekä raakana että hedelmäshakena.

Bakteerit vs. hygienia

Meille tuli viime reissulla se pistävä tunne mahassa, jonka varmasti jokainen pidempiä reissuja tehnyt kokee matkan alkumetreillä. Materian koostumus ilman sen tarkempaa kuvailua saattaa olla tovin keskimääräistä ohkaisempaa. Koulutusta vaille valmiina lääkärinä arvelisimme sen johtuvan vain poikkeavasta bakteerikannasta, jonka kanssa pötsi joutuu hieman neuvottelemaan. Se meni ohi parissa päivässä jonka jälkeen mitään ongelmaa ei ollut.

Vaikka söisit kuinka turvallista ruokaa tahansa, se kaikki mitätöityy jos et muista huolehtia hygieniasta ja erityisesti käsihygieniasta. Olipa matka miten lyhyt tahansa niin mukaan kannattaa varata käsidesiä tai vastaavaa desinfiointiainetta. Sitä on hyvä käyttää vähintään vessassa käynnin jälkeen ja ennen jokaista ruokailua. Eikä se varmasti useamminkaan käytettynä vaaraksi ole. Joutava naaman räplääminen ja sormien lipominen on parempi jättää kotimaan kamaralle tai WC-harjasta saattaa tulla paras matkakumppanisi.

Yksi tekijä sairastumisessa on tietenkin oma vastustuskyky. Jos sairastelet jatkuvasti Suomessa, olet suuremmalla todennäköisyydellä kipeänä myös ulkomailla. Opiskelijabudjetin mukana tuomat homeiset leivät ja puoliksi pilaantuneet ruoat ovat varmasti olleet omiaan kasvattamaan meidän vastustuskykyä.

Kun mikään ei auta

Entäpä kun peli on menetetty ja matka keskittyy paikallisen vessa-arkkitehtuuriin tutustumiseen? Ripuli voi äityä helteisessä ympäristössä hengenvaaralliseksi eikä sen kanssa ole leikkimistä. Alkuun tärkeintä on huolehtia nestetasapainosta sillä nestehukka on ensimmäinen joka iskee päälle.

Apteekissa on saatavana lääkkeitä, jotka eivät poista ongelmaa mutta helpottavat oloa. Niitä on kuitenkin käytettävä vain siksi, että selviäisit kunnialla lääkäriin. Ja lääkärille on totta vie syytä mennä jos ripuli kestää päivää tai paria pidempään. Jos yhtä aikaa pukkaa päälle kuumetta, niin silloin sykerölle on mentävä välittömästi. Vaiva on kuitenkin yksi matkaajien yleisimmistä joten sitä osataan hoitaa melkein missä tahansa.

Loppuun muistutus, että tämä koko juttu pohjautuu täysin meidän kokemuksiimme ja esittelee tavan, jolle pyrimme itse pysymään terveenä. Jokaisen on mietittävä itselleen sopiva tapa emmekä kanna vastuuta, jos joku viettää lomansa vuoteen omana näitä ohjeita noudattamalla.