Kirjoitukset
Valokuvat muistikortille ja talteen
Olin kolmen päivän lomalla Pärnussa ja huomasin muistikorttieni riittämättömyyyden. JPG-kuvia kahteen ja puoleen gigaan olisi mahtunut vielä varsin mukavasti, mutta kuvatessani RAW-kuvia jouduin heittäytymään säästölinjalle. Itseäni tämä ei järin paljon ilahduttanut, joten päätin vahingosta viisastuneena laittaa muistikorttitilauksen tulille seuraavaa kuvausreissua varten.
Muistikortteja on monentyyppisiä kuten esimerkiksi CompactFlash (CF), SecureDigital (SD) ja Extreme Digital (xD). Äkkinäiseltä voi mennä sormi suuhun kun kortteja suitsutetaan termeillä ultimate, ultra, extreme ja elite pro. Lisäksi jokainen valmistaja tarjoaa lukuisia eri nopeuksisia kortteja ja kannattaakin miettiä, että minkälainen kortti soveltuu parhaiten omiin käyttötarkoituksiin ja kameraan. Jos kamera on hidas, ei nopeasta kortista ole juuri mitään hyötyä. Etenkin sarjakuvauksessa, jota käytetään paljon esimerkiksi urheilu- ja luontokuvauksessa, tallennusnopeus on ratkaiseva tekijä. Lisähintaa saa maksaa myös siitä, että kortti kestää hyvin ääriolosuhteita eli todella korkeita ja matalia lämpötiloja.
Muistien hinnat ovat laskeneet aivan huikeasti, sillä itse maksoin vuosia sitten puoligigaisesta kortista noin 70 euroa. Nykyään vähintään samaan hintaan saa neljä gigaa todella nopeaa muistia. Jos muistikorttien hankkimisella ei ole tulenpalava kiire, kannattaa ehdottomasti vertailla kauppojen ja nettikauppojen hintoja.
Pikainen hintavertailu netissä tuotti seuraavia tuloksia:
- SanDisk CF-kortti, 2GB (Extreme III) n. 45€
- SanDisk CF-kortti, 4GB (Extreme III) n. 65€
- SanDisk CF-kortti, 8GB (Extreme III) n. 125€
Vaikka suuremmissa korteissa gigan hinta on halvempi kuin pienissä, ennemmin kuljetan mukanani muutamaa, esimerkiksi neljän tai kahden gigan kokoista korttia. Jos kahdeksan gigan kortti häviäisi tai rikkoontuisi, katoaisi yhdellä pyyhkäisyllä yli tuhat kuvaa. Matkakuvia ajatellen tämä olisi täysi katastrofi. Viime talvena ostettu muistikorttikotelo on osoittautunut varsin näppäräksi ja hintansa veroiseksi. Kotelo suojaa kortteja kolhuilta, pölyltä, staattiselta sähköltä ja se on täysin vesitiivis.
Reissussa kortit täyttyvät nopeasti ja kuvat on siirrettävä jonnekin. Yksi vaihtoehto kuvien säilyttämiseen olisi “kuvatankki” eli kannettava kovalevy, jossa on kortinlukija. Haluamme kuitenkin julkaista kuvia myös reissun päältä, joten pelkkä kuvien säilöminen ei riitä. Viime reissussa siirsimme joka päivä kuvat kannettavalle tietokoneelle ja poltimme tasaisin väliajoin varmuuskopioita DVD-levylle. Seuraavalla reissulla todennäköisesti lähettelemme useita varmuuskopioita postitse kotimaahan, jotta saamme kuvat talteen mahdollisimman huolellisesti. Joidenkin mielestä tietokoneen kantaminen reissussa on turhaa, mutta itse katson sen olevan hyötyyn nähden pieni vaiva. Ennemmin kannan muutaman lisäkilon selässäni kuin tuskastelen epävarman ja hitaan siirron sekä mahdollisesti toimimattomien CD-levyjen kanssa joka ilta.