Sanansäilää maailmalla
Aasian yksi lystikkäimpiä puolia on täysin totutusta eroavat kielet. Erityisesti länsimaista poikkeava kirjoitus aiheuttaa sen, että sitä tuntee itsensä viisi vuotiaaksi: mitään ei kerta kaikkiaan ymmärrä vaikka merkkejä kuinka tavaa. Koska monissa maissa puhe on toonista, ei sekään meinaa ottaa onnistuakseen. Se ei silti tarkoita, ettei kannattaisi yrittää. Viime reissulla oli mukavaa huomata, kuinka pelkkä kiitoksen sanominen paikallisten kotikielellä palautti leveääkin leveämmän hymyn takaisin.
Päätimme silloin ja päätämme myös nyt, että perussanonnat on opeteltava paikallisten kielellä. Tärkeimpänä tietysti kiitokset ja tervehdykset, mutta myös kaupankäynnissä oleelliset numerot on tavoitteena opetella. Hirveää sanamäärää emme tietenkään ala päihimme tunkemaan, sillä opeteltavana olisi viiden kielen sananparret.
Sanakirjat ovat helpoin tie perussanojen ja lauseiden opetteluun. Niitä vaan on suomeksi tarjolla kovin niukanlaisesti. Itse en onnistunut löytämään sanakirjoja kuin vietnamille, indonesialle ja thaille. Viimeksi mainittu meillä on tallessa edelliseltä reissulta. Englanniksi sanakirjoja varmasti löytyi, mutta jos ääntämisohjeet on translitteroitu lontooksi niin eipä siitä savonmualainen tajua mitään. Onneksi nekään eivät ole pelkkää rinkantäytettä, sillä vaikka sanoja ei osaisikaan sanoa niin niitä voi aina kirjasta osoitella.
Toinen toimiva keino on kysellä paikallisilta lausumisohjeita. On hauskempaa viihdyttää muita omilla mongerruksillaan kuin päntätä tuskanhiki otsalla sanakirjoja. Kuuntelemalla muiden puhetta saattaa jokunen sana tarttua omaankin päähän. Meille moni numero tuli tutuksi siitä kun muut hieroivat kauppaa thain kielellä.
Vietnamilais-suomalainen yleissanakirja on ainut vastaan tullut vietnaminkieltä avaava opus. En kuitenkaan onnistunut löytämään kirjasta minkäänlaista arvostelua, joten toistaiseksi sisältö on täysi mysteeri. Suomi-indonesia-suomi sanakirja opastaa Indonesian virallisen kielen saloihin. Yli seitsemänsadan puhutun kielen maassa lienee turvallisinta tutustua vain siihen, jota suurin osa puhuu ainakin toisena kielenään. Loppujen kanssa voi kommunikoida huitomalla.
Esimerkiksi pesulakäynti Thaimaassa onnistui mainiosti, vaikka kaikki kaupungin kyltit olivat thaiksi. Eräässä liiketilassa näkyi paljon silitysrautoja ja erilaisia tekstiilejä, joten päättelimme sen olevan pesula. Osoittelimme pyykkisäkkiä ja henkilökunta tajusi viestimme. Hakuaika ja hinta selvisi lapulle kirjoittamalla ja sovittuun aikaan saimme pussillisen tuoksuvia vaatteita nätisti viikattuina.
Loppujen kielien kohdalla meidän on tyydyttävä englanninkieliseen tarjontaan. Varsinaisten sanakirjojen lisäksi myös monet matkaoppaat tarjoavat perussanaston, jolla pärjää arkisissa tilanteissa. Kaikkia oppaita ja sanakirjoja emme ala kuskaamaan mukana, sillä kirjojen paino äytyisi aivan liian suureksi. Paperikopiot tai skannaukset tärkeimmistä sivuista riittänevät. Jonkun verran apua irtoaa myös netistä. Tässä Wikitravelin sanakirjat ensinälkään:
Kirjoitukset